Valtiovarainministeri Riikka Purra otti tiedot Teollisuusliiton uudesta poliittisesta lakosta vastaan huolestuneena. Hän painottaa samalla sitä, ettei hallitus aio peruuttaa kiistan kohteena olevista uudistuksista.
Teollisuusliitto ilmoitti tänään perjantaina noin 60 000 työntekijän lakosta 14.-16. helmikuuta. Myös ammattiliitto Pro kertoi laajasta lakosta samoille päiville ja on todennäköistä, että muitakin liittoja liittyy vielä samaan lakkorintamaan.
MTV:n Uutisextrassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei ole mielissään uudesta lakkoaallosta.
– Olemme suhdanteen kannalta huonossa taloudellisessa tilanteessa. Kukaan ei voita lakkoaallossa, hän toteaa.
Ammattiliitot ovat vaatineet, että hallitus kävisi tasaveroisia neuvotteluita työelämälainsäädännön uudistuksista. Ay-liike kokee nyt, että palkansaajille sanellaan valtiovallan taholta täysin työnantajien toiveiden mukaiset muutokset.
Uudistuksiin kuuluvat muun muassa poliittisten lakkojen rajoitukset, työttömyysturvan heikennys, määräaikaisuuksien helpottaminen vuodeksi ja vientialojen palkankorotuskaton vieminen lainsäädäntöön.
Vientivetoinen palkkamalli jättäisi palkansaajajärjestöjen mukaan monet naisvaltaiset, ja pienipalkkaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan.
Hallitus haluaa esimerkiksi lyhentää poliittisten lakkojen enimmäiskestoa yhteen vuorokauteen. Nyt tällaista enimmäiskestoa ei ole määritelty.
– Varmaan nämä lakot jatkuvat niin kauan kuin tuo (nykyinen) lainsäädäntö on voimassa, Purra pohtii.
Purra sanoo hallituksen olevansa valmis keskusteluihin ja toivoo sovun vielä löytyvän. Valtiovarainministeri kuitenkin painottaa, ettei ay-liike voi kuvitella sanovansa kaikelle ”ei”.
– Työryhmiä on käynnissä ja kannustan kaikkia antamaan niihin oman panoksensa. Pitäisi pystyä sopimaan ja rakentamaan konsensusta. Meillä on esimeriksi työrauhalainsäädäntö 1940-luvulta. Meillä ei ole pystytty tekemään täällä päätöksiä. Valta on ollut aivan jossain muualla kuin poliittisella hallituksella, Purra sanoo.
Työryhmät eivät ole suosiossa
Hallituksen työelämään liittyviä lakimuutoksia valmistellaan työryhmissä, joissa ovat edustettuina muun muassa palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava.
Kaikki nämä kolme järjestöä kokivat, ettei niitä kuunneltu, kun hallitus valmisteli työryhmässä työrauhalainsäädäntöä eli lakkorajoituksia.
Palkansaajajärjestöt ovat tämän takia epäileväisiä työryhmätyöskentelyssä vaikuttamiselle.
SAK, STTK ja Akava eivät ole ainakaan julkisuudessa suoraan olettaneet, että hallitus peruuttaisi kaikista uudistuksistaan.
Erityisesti Akava on esittänyt kompromissiratkaisuja. Katso puheenjohtaja Maria Löfgrenin haastattelu alta.
10:01
Purra korostaa, ettei hallituksella kuitenkaan ole ainakaan vielä aikomuksia laittaa peruutusvaihdetta päälle missään asiassa.
– Sopiminen ei voi tarkoittaa sitä, että peruutamme näistä uudistuksista, jotka ovat elintärkeitä yhteiskunnalle. Korostan, ettei näissä ole mitään radikaalia vaan nimenomaan vaikkapa Ruotsissa nämä on tehty aikaa sitten, Purra sanoo Uutisextrassa.
Ay-liike puolestaan kokee, että kaikki uudistukset yhdessä muodostavat suuren muutoksen suomalaisessa työelämässä. Ja muutos on ammattiliittojen mukaan sellainen, jossa työntekijöiden työehtoja heikennetään rajusti.
Palkansaajajärjestöjä hiertää myös se, että aiemmin on ollut tapana, että myös niillä on hieman vaikutusvaltaa työlainsäädäntöön, vaikka lainsäädäntövalta on eduskunnalla.
Työelämän suuremmista muutoksista on monesti sovittu joko kaksikantaisesti työnantajien ja työntekijöiden välillä tai sitten kolmikantaisesti siten, että valtio eli vallassa oleva hallitus on ollut sopimisessa mukana.
17:37