Kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa Jussi Halla-Ahon auktorisoidussa elämäkerrassa (Readme.fi) paljastetaan perustelut sille, miksi Halla-aho ei enää lähtenyt perussuomalaisten puheenjohtajakisaan Seinäjoella elokuussa 2021.
Halla-aho ilmoitti 21.6.2021 kertovansa perustelut tiedotteessa, joka on julkaisuvapaa tasan kymmenen vuoden kuluttua eli 21.6.2031. Halla-aho kuitenkin päätti, että perustelut voi julkaista jo Heikkilän kirjassa.
Halla-aho kirjoittaa pitäneensä tärkeänä, että puheenjohtaja vaihtuu riittävän usein.
– Mielestäni oli puolueen tulevaisuuden ja kehityksen kannalta välttämätöntä, että sen jäsenet ja toimijat luottavat itseensä ja ymmärtävät, että menestys tai menestymättömyys on kiinni heidän omasta tekemisestään, kertoo Halla-aho kirjassa.
Toinen painava poliittinen syy väistymiselle liittyi hallitusyhteistyön mahdollistamiseen.
Kirja: Kokoomus kiinnostunut hallitusyhteistyöstä jo 2019
Halla-ahon mukaan kokoomus oli kiinnostunut hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa jo vuoden 2019 hallitustunnustelujen yhteydessä. Halla-aho muistelee kirjassa tulkinneensa kokoomuksen yhteydenotot tunnusteluksi, olisiko perussuomalaiset valmis muodostamaan kokoomuksen ja joidenkin muiden puolueiden kanssa hallituksen, josta vaalivoittaja SDP jätettäisiin ulos.
Vuonna 2017 kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli kuitenkin yhdessä tuolloisen pääministerin ja keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kanssa kieltäytynyt hallitusyhteistyön jatkamisesta Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
Sipilä ja Orpo perustelivat, että puolue oli muuttunut arvoiltaan liian paljon. Orpo viittasi yleiseen länsimaiseen, ihmisyyteen liittyvään arvopohjaan.
Avioliiton ulkopuolinen lapsi ja synkät ajatukset
Halla-ahon luopumispäätöksellä oli myös henkilökohtaiseen elämään liittyviä syitä.
Halla-aho kirjoittaa voineensa todella huonosti vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen ja alkaneensa kärsiä unettomuudesta muutamaa vuotta aiemmin.
– Pääasiallinen syy oli todennäköisesti avioliiton ulkopuolinen lapsi ja jatkuva stressi siitä, mitä asetelman toinen osapuoli seuraavaksi tekee, kirjoittaa Halla-aho.
Halla-aho kertoo kirjassa, että nainen, jonka kanssa hänellä oli avioliittonsa ulkopuolinen suhde, kertoi keväällä 2015 olevansa raskaana.
– Yritin kartoittaa kaikkia ratkaisuja, epätoivoisiakin kuten itsemurhaa, mutta ymmärsin sitten, että sekin olisi vain keino paeta omaa häpeääni, eikä todennäköisesti lohduttaisi ketään muuta asianosaista, kirjoittaa Halla-aho.
Isyystestin jälkeen Halla-aho kertoo alkaneensa osallistua lapsen kustannuksiin ja kertoneensa asian vaimolleen, kahdelle vanhimmalle lapselleen ja lähiomaisilleen alkuvuodesta 2016. Suomen Kuvalehti uutisoi avioliiton ulkopuolisesta lapsesta toukokuussa 2017.
Halla-aho kertoo kirjassa väsymyksen aiheuttaneen masennusta ja masennuksen edelleen ruokkineen motivaatio-ongelmia ja synkkiä ajatuksia. Hän kertoo alkaneensa kysellä itseltään, uskoiko enää siihen, mitä oli tekemässä.
– Jos tiedän tai uskon, että (maahanmuuttoon liittyviä) ongelmia ei enää voi korjata tai estää millään realistisilla keinoilla ja että maahan ei koskaan saada hallitusta, joka kokonaisuudessaan edes yrittäisi kaikin keinoin korjata ja estää niitä, olenko rehellinen, kun kerron vaaleissa kansalaisille, että perussuomalaisten äänestäminen on ratkaisu ongelmiin, pohti Halla-aho tuolloin.