Teollisuusliitto uhkailee "voimakkailla reaktioilla", jos Orpon hallitus vie läpi työmarkkinakirjauksensa

Teollisuusliiton puheenjohtaja syyttää hallitusta lakien "lumevalmistelusta" – valmistelee järjestötoimia 4:56
Teollisuusliiton puheenjohtaja syyttää hallitusta lakien "lumevalmistelusta" – valmistelee järjestötoimia

Teollisuusliitto aloittaa järjestöllisten toimien valmistelun vastalauseena hallituksen työmarkkinapolitiikalle.

Teollisuuden työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ilmoitti tänään valmistelevansa järjestöllisiä toimenpiteitä Petteri Orpon (kok.) hallitusta vastaan. 

Liiton mukaan hallituksen kaavailemat työmarkkinauudistukset "kurjistavat työntekijöiden oikeuksia, etuuksia ja työehtoja".

Käytännössä käymme ensin laajan kenttäkierroksen, jossa kerromme, mitä hallituksen esitykset tarkoittavat työntekijälle, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Aallon mukaan liitto aikoo reagoida "voimakkaasti", jos hallitus toteuttaa hallitusohjelman työmarkkinakirjaukset. 

– Valmistaudumme toimiin yhdessä aika monen muun ammattiliiton kanssa. Mahdolliset toimet tulevat julkiseksi varmaankin (Orpon hallituksen) budjettiriihen jälkeen.  

Aiemmin myös ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on kehottanut kohottavansa järjestöllistä valmiutta. 

Aallon mukaan Teollisuusliitossa lakkovalmius on perinteisesti "aina ollut hyvä", mutta jäsenistölle on tarpeen selventää, miksi järjestöllisiin toimiin saatetaan ryhtyä.

– Meillä on sellainen käsitys, että ihmiset eivät vielä ymmärrä, mistä hallitusohjelman kirjauksissa on kyse, Aalto sanoo.

Lakkolait aiotaan viedä läpi ensimmäisenä

Hallitus aikoo viedä läpi useita työmarkkinoita koskevia lakeja, joista ensimmäisenä lakkolait on tarkoitus tuoda eduskuntaan jo syksyllä. 

Hallitus aikoo muun muassa rajata poliittiset lakot enintään vuorokauden mittaisiksi, ja säätää mahdollisuudesta määrätä työntekijälle 200 euron sakko laittomasta lakkoilusta.

– Hallituksen pelikirja näyttää olevan se, että ensin rajataan vaikuttamisen mahdollisuudet, ja sen jälkeen tehdään työsuhdeturvan heikennykset ja muut vastaavat toimet, Aalto moittii.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on aiemmin sanonut, että järjestys on lähinnä lakitekninen ja selittyy sillä, että lakkolakien valmisteluun tarvitaan vähemmän resursseja kuin myöhempien lakimuutosten valmisteluun.

"Lumevalmistelua"

Lakeja valmistellaan parhaillaan kolmikantaisesti, eli työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken. 

Aallon mielestä työntekijäpuolen kuunteleminen on kuitenkin näennäistä.

– Kolmikantavalmistelu on lumevalmistelua, ja lakkolaeissa on muutama hassu kokous yhtä kokonaisuutta kohden. Se ei ole käsityksemme mukaan mitään kolmikantaista valmistelua, vaan hallitus on päättänyt etukäteen, miten lait muuttuvat.

Lakkolakeja on muutettu viimeksi vuonna 1946, ja työnantajajärjestöt ovat pitkään vaatineet niiden uudistamista. 

Lakkolakien muuttamista on puitu aiemminkin kolmikantaisesti, mutta työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, pitäisikö lakeja muuttaa, ja jos pitäisi, niin miten. 

Nyt Orpon hallitus aikoo viedä läpi työmarkkinauudistukset muutokset myös ilman kolmikannan hyväksyntää, mihin työnantajajärjestöt ovat olleet pääosin tyytyväisiä. 

Myös Aalto katsoo, että työmarkkinoita voi olla tarpeen uudistaa. Hän ei kuitenkaan halua nostaa esille toimia, joihin työntekijäpuoli olisi valmis.

– On selvää, ettei mikään ole ikuista ja pysyvää. Esimerkiksi lakkorajoituksiin liittyvissä kysymyksissä voidaan varmasti yhdessä arvoida, mitkä voisivat olla järkeviä toimia. Mutta tällaiseen keskusteluun ei loppujen lopuksi päästä, koska työnantajalle ei ole mitään intressiä neuvotella. Jos halutaan yhdessä rakentaa suomalaista, hyvää työlainsäädäntöä, niin pitäisi pystyä aidosti neuvottelemaan.

Lakkolakeja valmistelevan työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuun puoliväliin mennessä.

Lue myös:

    Uusimmat