Ministeri Lintilä kritisoi Finnairia laiskasta lentämisestä: "Miksi kotimaassa ei lennetä kesäaikana, vaikka selkeästi kysyntää olisi?"

Elinkeinoministeri sanoo tarttuvansa Pohjois-Suomen matkailuyrittäjien huoleen harvoista lennoista.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kierteli alkuviikon kuulemassa Pohjois-Suomen yrittäjiä.

Matkailualan huoli tuntuu olevan yhteinen: Finnairin harvat lennot Helsinki-Vantaalta Ivalon lentokentälle talvisesongin ulkopuolella.

– Täällä pohjoisessa isoin ongelma on saavutettavuus eli Finnairin lennot pohjoiseen. Siitä tuli erittäin kovaa kritiikkiä Utsjoella ja Ivalossa. Se vaikeuttaa matkojen järjestämistä, Saariselän Kakslauttasesta puhelimitse tavoitettu elinkeinoministeri sanoo.

Kysyntää olisi, mutta lentoja ei järjestetä

Ministeri on kuullut yrittäjien tarinoita siitä, kuinka paljon esimerkiksi Norjan pohjoisosassa sijaitsevaan Tromssaan lennetään myös kesäisin.

Niinpä hän aikoo ottaa pohjoisen-lennot puheeksi valtioenemmistöisen Finnairin kanssa ensi viikon lomansa jälkeen.

– Kyllä siitä pitää Finnairin kanssa keskustelu käydä. Periaatteista ja strategiasta, siitä, miksi kotimaassa ei lennetä kesäaikana, vaikka selvästi kysyntää olisi. Kyllä heillä varmaan syynsä on, mutta itse tietysti toivoisin, että kotimaan lennot turvattaisiin. Ymmärrän, että strategia on rakennettu Kauko-Aasian varaan, mutta kyllä meillä on velvollisuus kotimaan liikenteestä pitää huolta.

Ulkomaiset yöpymiset kasvavat, osaava henkilökunta vähenee

Lintilä on kuitenkin hyvin ilahtunut siitä, että matkailuala menee kovaa eteenpäin. Viime vuonna majoituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 17 prosenttia ja kotimainenkin neljä prosenttia.

Ulkomaisten yöpymisten osalta kasvu oli poikkeuksellista verrattuna muihin Euroopan maihin. Vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta oli alan mukaan jo 4,4 miljardia euroa.

Kasvun keskellä huolena on uuden osaavan henkilökunnan saaminen. Myös tämä on ollut esillä Lintilän turneella pohjoisessa ja ratkaisuja on etsitty.

– On puhuttu paljon alueellisesta koulutuksesta paikallisille nuorille. On myös yrityksiä, jotka hakevat globaalisti työntekijöitä.

Kaivosalan tulevaisuus kirkkaampi

Matkailu ei ole suinkaan ainoa toimiala, jolla näkymät ovat kohentuneet. Näin on käynyt myös esimerkiksi kaivosalalla, joka on etenkin Talvivaaran takavuosien ongelmien vuoksi näyttänyt välillä synkkääkin synkemmältä.

Nyt Talvivaarassa, nykyisessä Terrafamessa, on tapahtunut jos ei ihan ihmettä, niin kummia kuitenkin.

Yhtiö kertoi viime viikolla, kuinka sen käyttökate ilman niin sanottua KET-muutosta oli ensimmäisen puolen vuoden aikana viitisen miljoonaa euroa plussalla, eli liiketoiminta näyttää jo varsin terveeltä.

Talvivaaraan upotetut valtion rahat ehkä pelastettavissa

Kauaa ei ole siitä, kun etenkin oppositiopuolue vihreät vaati koko tappiollisena pyörineen ja ympäristöongelmien kanssa painineen kaivoksen alasajoa, mikä olisi maksanut satoja miljoonia.

Onkin herännyt toivo, että kaivokseen upotettuja valtion rahoja voisi jonain päivänä saada pois. Optimismiin taipuvainen Lintilä kertoo, että arvoakin omistuksella alkaa olla. Hän sanoo, että ministeriössä on tehty joitakin ”sormiharjoituksia” aiheesta.

Puhutaanko Terrafamen kohdalla jo satojen miljoonien arvosta?

– Joo, kyllä.

Onko ollut jo ajatuksia valtion omistuksen realisoinnista?

– No, katsotaan ajan kanssa, Lintilä toteaa.

"Valtiovarainministeriön rooli on olla niukkuuden jakaja"

Runsaat puolitoista vuotta elinkeinoministerin tehtävässä toimineen Lintilän poliittinen arki on kaikkiaan ollut paljon mukavampaa kuin parin hänen edeltäjänsä.

Suomen talous on saanut tänä aikana jatkuvasti uusia kierroksia, eivätkä erilaiset kriisit ole olleet päivittäin läsnä.

Lintilä on kunnostautunut myös talousennustajana, joka on tuonut hallituksen suunnasta positiivisempaa viestiä kuin valtiovarainministeriö.

Nyt edessä ovat budjettineuvottelut, joissa työ- ja elinkeinoministeriö hakee runsaan 50 miljoonan euron t&k-lisärahoitusta Business Finlandille.

Lintilä ei lähde ehdoin tahdoin haastamaan VM:ää, joka ennustaa melko vaimeaa 1,8 prosentin bkt-kasvua ensi vuodelle, eli vähemmän kuin suurin osa taloutta ennustavista asiantuntijaorganisaatioista.

– VM on tehnyt VM:lle perinteisen ennusteen. On todennäköistä, että se tulee sitä jossain vaiheessa nostamaan. Se on vähän niin kuin VM:n tyyli ja roolikin olla niukkuuden jakaja.

Lue myös:

    Uusimmat