Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Millaisesta rytmihäiriöstä pitää huolestua? Avun maalaislääkäri Kiminkinen vastaa

Jos rytmihäiriöitä kokee rasituksessa, on syytä huolestua. Kuvituskuva.
Jos rytmihäiriöitä kokee rasituksessa, on syytä huolestua. Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 25.08.2016 08:30

MTV LIFESTYLE

Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Nimimerkki Jaana60v halusi tietää, millaisista rymihäiriöistä on syytä huolestua. Alla Kiminkisen vastaus.

Terveen sydämen lisälyönnit ovat harmittomia. Ne aistitaan levossa rasituksen jälkeen tai nukkumaan mennessä. Keskimäärin hyvänlaatuinen sydänperäiseksi maallikon epäilemä oire tuntuu vain levossa ja helpottuu rasituksessa.

Vakavampi sydänsairaus, kuten sepelvaltimotauti, heikentää tyypillisesti rasituksen sietoa. Sepelvaltimotauti on äärimmäisen kiero, sillä se voi olla täysin oireeton, mutta onnettomimmissa tapauksissa sen ensimmäinen oire on äkkikuolema. Hapenpuutteen vallassa sydänlihas on sähköisesti epästabiili ja altis rytmihäiriöille, kuten kammiovärinälle. Rasitus voi siis provosoida sepelvaltimotaudissa rytmihäiriöitä.

Joskus erityisesti iäkkäämmällä henkilöllä rasitus voi provosoida myös SVT:n (supraventrikulaarinen takykardia eli nopea rytmihäiriö), jota etsitään esitietojen perusteella rasitustutkimuksella. Myös muut sydänlihassairaudet, kuten virustulehduksen yhteydessä joskus ilmaantuva sydäntulehdus (kardiitti), voi provosoida kammiovärinän. Juuri siksi vanhan kansan ohje flunssan ja yleensä akuutin kuumetaudin yhteydessä lepäilystä ja mummon mustaherukkamehun siemailusta on kovinkin viisas. Koskaan ei voi olla täysin varma siitä, liittyykö akuuttiin virustautiin piilevä kardiitti.

Eteisvärinässä sähköimpulssit kiertelevät ilman koordinaatiota villisti sydämen eteisissä ja pääsevät vain satunnaisesti kammoihin. Tällöin sydämestä puuttuu johto, kuten muutamilta työpaikoilta, ja senhän tietää, mitä siitä seuraa. Eteiset supistelevat muutamia satoja kertoja minuutissa (värisevät tai joskus lepattavat) ja kammiot supistelevat niiden ehdoilla lyöntien välien vaihdellessa sattumanvaraisesti kuin lottokone. Verta ikään kuin seisoo vasemman eteisen korvakkeessa, jolloin sinne voi syntyä hyytymiä. Sydämen pumppausteho synkronin puutteessa vähän hiipuu. Hyytymiä voi lähteä liikkeelle vasempaan kammioon ja sitä kautta aivo- ja muihinkin valtimoihin aiheuttaen tukoksia ja kuolioita kohde-elimissä. Syntyvä aivoinfarkti on usein massiivi ja voi johtaa kuolemaankin.

Hyytymien muodostuminen on yhtä todennäköistä jatkuvassa eteisvärinässä kuin kohtauksittaisessa, jota sitäkään potilas ei välttämättä itse aisti. Halvausoireiden ilmaantuessa pitää soittaa heti eikä 15. päivä 112:een ja suoriutua ensihoidon viemänä pitkällään erikoiseen sairaanhoitoon. Siellä työnnetään pää pönttöön ja suljetaan pois aivoverenvuoto. Jos sitä ei löydy ja oireisto jatkuu, voidaan hyytymä liuottaa. Jos oire on iso, tarvitaan myös hyytymän pois ronkkimista katetrien avulla.

Samalla käynnillä metsästetään syytä aivojen hapenpuutteeseen. Valtimoita kuvataan, tarkistetaan sydämen sisäosat ultraäänellä ja kytätään mahdollista eteisvärinää – kohtauksellistakin pari päivää monitorin jatkeena. Tiedämme jo sen, että jos aivo-oireille ei löydetä mitään syytä, ei rytmistäkään, muutama prosentti tilanteista johtuu kuitenkin kohtauksellisesta eteisvärinästä, jota ei vain sillä hetkellä saatu kiinni. Ainoastaan vuorokauden mittaisesta rytmin rekisteröinnistä, jota näkee usein tehtävän, ei ainakaan tässä tilanteessa ole paljoakaan hyötyä.

Hyytymät voidaan ehkäistä antikoagulanttihoidolla, joita on jo uudempiakin kuin klassinen rotanmyrkky (Marevan). Toistuvat rytmisiirrot eivät ole perusteltuja varsinkaan iäkkäämmillä. Useimmiten turvallisinta ja myös ennusteen kannalta järkevää on tyytyä eteisvärinärytmiin antikoagulanttisuojassa ja rytmiä hillitsevään lääkitykseen.

Eteisvärinää esiintyy noin kymmenellä prosentilla yli 75-vuotiaista. Taustalla on yleensä jokin sydäntä kuormittava ja suurentava sairaus (verenpaine- tai sepelvaltimotauti, liikalihavuus jne). Myös kilpirauhasen liikatoiminta ansaitsee tulla diagnosoiduksi.

Joskus nuoremmankin ihmisen terveeseen sydämeen voi tulla eteisvärinä, jolloin hyytymän muodostuminen on epätodennäköistä. Hankalissa uusivissa tapauksissa voidaan harkita hoitovaihtoehtona myös ablaatiohoidon kokeilua. Krapula pitää muistaa merkittävänä rytmihäiriöidenkin altistajana.

Aivoverenkiertohäiriön mahdollisuus eteisvärinässä on vuositasolla yksilön riskiprofiilista riippuen 2– 10 prosenttia, ja se on riippumaton siitä, onko eteisvärinä jatkuva vai hetkittäinen. Iäkkäällä myös jatkuva eteisvärinä on usein oireeton. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää harjoitella etenkin iän karttuessa pulssin tunnustelu sekä hakeutua tarvittaessa sydänfilmiin rytmin tarkistamiseksi.

Mainitsen lyhyesti myös ns. pitkään QT-aikaan (määritetään sydänfilmistä) liittyvän, etenkin stressitilanteissa ja joiden lääkkeiden käytön yhteydessä esiintyvän vaaralliseen kammiotakykardian ja kammiovärinään satunnaisesti johtavan tilan. Se voi olla perinnöllinen. Näitä sukuja kartoitetaan jossain päin Suomea ihan kirkonkirjoja myöten. Tällöin suvun historiasta saattaa löytyä nuorella ja toki vanhemmallakin iällä sattuneita selittämättömiä äkkikuolemia. Itse asiassa hyvin harvoin todettu perimä johtaa vaaratilanteeseen, mutta tämä pieni riski on hyvä tiedostaa etenkin lääkkeiden nauttimisen yhteydessä. Näin siis rytmihäiriöidenkin tapauksessa on perusteltua tunnistaa sukunsa rasitteet.

Lisää aiheesta:

Näin tunnistat sydänkohtauksen oireet – älä viivyttele, vaan soita heti apua: "Kyseessä on hätätilanne"Miltä sydänkohtaus tuntuu? Henkesi riippuu siitä, että tunnistat oireet ja soitat apua nopeastiTunnetko aivoinfarktin oireet? Selviytyminen on kiinni minuuteistaVoiko pitkittynyt, ärsyttävä yskä johtua sydämen vajaatoiminnasta? Lääkäri vastaaNämä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet ja syyt Miksi yöllä herätessä sydän takoo tuhatta ja sataa? Avun maalaislääkäri Kiminkinen vastaa
Studio55

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa