Arkiset aiheet, kuten ajankäyttö, kotityöt ja raha, ovat aiheuttaneet parisuhteissa riitoja kautta aikojen.
Uudempana ilmiönä näiden rinnalle on noussut puhelimen ja netin käyttö.
Näin kuvailee suomalaisten suhteiden riitoja Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola.
Riitojen taustalla on Jaakkolan mukaan vuorovaikutuksen haasteita: asioista, jotka todella vaivaavat, ei pystytä puhumaan.
Syntyy väärinkäsityksiä ja täyttymättömiä odotuksia.
Odotukset parisuhdetta kohtaan ovat kasvaneet
Jaakkolan mukaan erityisesti naisten odotukset parisuhdetta kohtaan ovat kasvaneet: tunneyhteyttä kaivataan aiempaa enemmän, ja parisuhteeseen halutaan muutakin kuin arjen yhteistä pyöritystä.
– Korkeammat odotukset voivat lisätä tyytymättömyyttä ja siten myös riitelyä.
– Yleisesti ottaen nuoret aikuiset arvostavat vanhempia pariskuntia enemmän tunteista puhumista ja tunnetaitoja, Jaakkola sanoo.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Paripsykoterapeuteista on jo pulaa
Myös paripsykoterapeutti ja tunnekeskeisen pariterapian kouluttaja Hanna Pinomaa on huomannut työssään sen, että parisuhteen arvostus on kasvanut ja ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa saadakseen suhteensa toimimaan.
Tämä näkyy Pinomaan mukaan muun muassa siinä, että paripsykoterapeuteista on Suomessa suuri pula.
– Jo pitkään on ollut buumina, että hoidetaan kehoa liikkumalla ja syömällä oikein. Nykyään ymmärretään paremmin, että myös mieli tarvitsee huolenpitoa.
– Tällöin hyvinvoinnista tulee kokonaisvaltaisempaa, mikä heijastuu myös parisuhteeseen, Pinomaa huomauttaa.
Pariterapiassa perehdytään riitojen taustasyihin
Pariskunnat hakeutuvat pariterapiaan perinteisten riidanaiheiden takia.
Terapeutin apua ei kuitenkaan tarvita arkisten riitojen ratkaisuun, vaan riitojen todellisten taustasyiden löytämiseen ja käsittelyyn, kuvailee Pinomaa.
Onnellisen parisuhteen ydin on Pinomaan mukaan kumppanien välisessä yhteydessä.
– Ihmiset osaavat usein kuvailla, miltä tunnetason yhteys tuntuu: on turvallinen olo, saa olla oma itsensä ja voi luottaa siihen, että vaikka tulisi hankaluuksia, suhteen perusta ei hajoa, Pinomaa sanoo.
Hyviinkin suhteisiin tulee silti väistämättä myös yhteyden katkoksia.
Katkos voi Pinomaan mukaan syntyä arjessa esimerkiksi tahattomasta loukkauksesta tai huomiotta jättämisestä.
Pinomaa muistuttaa, että tavoitteena ei ole päästä riidoista tai katkoksista kokonaan eroon – niitä syntyy väistämättä.
Sen sijaan tavoitteena on oppia korjaamaan nämä katkokset.
Jos pariskunta ei ymmärrä arkisten riitojensa taustoja, samat riidat alkavat toistua yhä uudestaan, jolloin kehä on valmis.
– Eiväthän ihmiset todellisuudessa kipuile sen takia, että kumppani ei vie koskaan roskapussia.
– Arkiset teemat nostavat esille syvempää haavoittuvuutta: merkityksettömyyden, arvottomuuden, yksinäisyyden tai kohtaamattomuuden tunnetta, Pinomaa muistuttaa.
Pinomaan mukaan esimerkiksi puhelimen runsaaseen käyttöön liittyy parisuhteen näkökulmasta riskitekijöitä, sillä se vähentää kohtaamista ja läheisyyttä.
Jos toinen käyttää puhelinta selvästi toista enemmän, on hyvin tyypillistä, että toinen alkaa jossain kohtaa kokea yhteyden heikkenemistä – ja siten myös hakea tai vaatia yhteyttä.
Riitelyn kehä on mahdollista purkaa
Parisuhteen katkosten ymmärtäminen alkaa siitä, että ihmiset tunnistavat omat toimintamallinsa riitatilanteissa – eli tilanteissa, joissa yhteys on syystä tai toisesta heikentynyt.
Parisuhteissa ehkä tyypillisintä on, että toinen vaatii ja kritisoi ja toinen vetäytyy, kertoo Pinomaa.
Tärkeintä on ymmärtää, että oma käytös aiheuttaa toiselle kipua ja epävarmuutta, vaikka se ei ulospäin näkyisikään: vetäytyminen jättää toisen vielä enemmän yksin, ja kritisointi saa toisen tuntemaan olonsa vielä riittämättömämmäksi.
Tällöin tilannetta pystyy katsomaan aivan erilaisesta näkökulmasta: toinen ei olekaan inhottava, vaan hän vain kaipaa kumppaniaan.
Lue myös: Luulitko parisuhdekriisiksi? Terapeutti Marika Rosenborg kertoo, miten identiteettikriisin tunnistaa: "Jollain voi mennä monta kierrosta ennen kuin tajuaa…"
Pinomaan mukaan monelle on todella vaikeaa tunnistaa oma roolinsa.
– On helpompaa oikeuttaa oma toimintansa ajattelemalla, että enhän minä huutaisi, jos vain laittaisit sen kännykän pois tai tulisit auttamaan.
– Sanon usein asiakkaille, että ole iloinen, että toinen vielä vaatii, koska siinä kohtaa, kun hän lopettaa vaatimisen, hän uskoo olevansa kumppanilleen merkityksetön ja on jo luopumassa suhteesta.
Kun pariskunta tunnistaa oman riitelykehänsä, heidän suhtautumisensa siihen usein muuttuu.
Syy ei olekaan enää vain itsessä tai kumppanissa, vaan kehä aletaan nähdä yhteisenä vihollisena.
Tämän seurauksena ihmiset rauhoittuvat ja pystyvät suhtautumaan konflikteihin uudella tavalla – pohtimaan yhdessä, mistä tilanteessa oikeastaan on kyse ja mikä tuntuu pahalta.
Se, kuinka nopeasti kehä on mahdollista purkaa, riippuu
Pinomaan mukaan usein siitä, kuinka pitkään kehää on kierretty.
– Jos pariskunta on ollut yhdessä vaikkapa vuosikymmeniä tunnistamatta kehäänsä, he ovat jo pitkään tahtomattaan vahvistaneet toistensa syvimpiä pelkoja tai kipupisteitä – esimerkiksi kokemusta siitä, että en ole kumppanilleni merkityksellinen.
Pinomaa toivoo, että ihmiset oppisivat tarkastelemaan omia toimintamallejaan positiivisessa valossa.
– Riidoissa esiin nousevat piirteet nähdään usein negatiivisina, vaikka niillä on positiivinen tarkoitus. Nehän ovat yritystä yhteyteen.
5:15