Miksi nykyarkkitehtuuri ei miellytä?

Teemana tällä kertaa on Edge, arkkitehtuurin rajalla ja niinpä useat vieraat ovat maista, jotka eivät varsinaisesti ole tunnettuja arkkitehtuuristaan. Monet alustajat kiinnittävät puheissaan huomiota siihen, että viime vuodet on ollut muodikasta rakentaa mahtailevia liikekeskuksia ja hienoja toimistotaloja, joissa ihmiset eivät kuitenkaan oikein viihdy. Huippuarkkitehdit haluavatkin yhä enemmän suunnitella taloja ympäristön ja asukkaiden ehdoilla.

Hieno luonnos tärkeämpi kuin lopputulos?

Arkkitehti Carin Smuts Etelä-Afrikasta sanoo, että on 25 vuoden aikana oppinut kuuntelemaan ihmisiä, koska lopputulos on silloin parempi. -Tulin juuri Ranskasta, jossa suunnittelin pientä kyläkauppaa. Pyysin lapsia ja aikuisia piirtämään heidän unelmansa kaupasta. Lopulta heidän unelmansa oli aivan yhteneväinen, mutta täysin eri kuin minulla, sillä enhän asu siinä kylässä, joten en voinut tietää, mitä he haluavat, Smuts sanoo.

-Meidät arkkitehdit koulutetaan länsieurooppalaiseen tapaan uskomaan, että hieno tietokoneluonnos on tärkeämpi kuin tulevien asukkaiden mielipide. Minun missioni onkin saada varsinkin nuoret arkkitehdit kuuntelemaan ihmisiä, sanoo Smuts.

Vanhaa puretaan liian herkästi

-Ihmisten viihtymiseen liittyvien kysymysten painoarvo, silloin kun päätetään rakentamisesta, on Suomessakin yhä pienempi, arvioi taiteilijaprofessori, arkkitehti Olavi Koponen. -Yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi on pitkään ollut aivan sivuseikka, eikä heitä kuunnella. Kuitenkin jos ajattelee viihtyisää ympäristöä, vaikkapa vanhaa eurooppalaista kaupunkia, niin se on muotoutunut juuri yhteisön toimesta, hyvin pitkälle omaehtoisesti. Silloin ne ihmiset on olleet siinä myös sataprosenttisesti mukana, myöskin tunteen tasolla, Koponen arvioi.

-Kun Suomessa rakennetaan teitä, on itsestäänselvää, että kaikki puretaan sen tieltä pois. Jos ranskalaisille esittäisi samaa, he pitäisivät sitä ihan absurdina ajatuksena. Ihmisten tahto kuitenkin toteutuu pitkälle kaikessa. Jos olisi tahtoa muuttaa asioita, niin käytännöt muutettaisiin, Koponen uskoo.

-Suomalainen asuntosuunnittelu, suhde asumiseen ja ympäristöön on parhaimmillaan silloin, kun on kyse loma-asunnoista. Silloin liikutaan tunteen tasolla ja haetaan ratkaisua, joka olisi myös henkisessä mielessä tyydyttävä. Vakituiseen asunnon kohdalla koko se puoli heitetään syrjään, vaikka tämä mentaalinen puoli siitä suunnittelusta on kumminkin se olennainen puoli, Koponen sanoo.

Tutustu Alvar Aalto -symposiumiin tästä

Katso Terhi Hyvärisen juttu (Kymmenen uutiset 7.8.2009)