Raportin mukaan mahdollisista rikkomuksista ei ole kuitenkaan riittäviä todisteita asetoimitusten keskeyttämiseksi.
On kohtuullista arvioida, että Israel on käyttänyt Yhdysvaltain toimittamia aseita Gazassa tavoilla, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoitteiden kanssa, sanotaan odotetussa Yhdysvaltain ulkoministeriön raportissa.
Vaikka Israelin toimet Gazassa herättävät kysymyksiä aseiden käytöstä, ei raportin mukaan ole riittäviä todisteita rikkomuksista esimerkiksi asetoimitusten keskeyttämiseksi.
– Gazan konfliktin luonne vaikeuttaa yksittäisten välikohtausten arvioimista tai lopullisten päätelmien tekemistä, raportissa muun muassa sanotaan.
Perjantaina julkistetun raportin mukaan Israel on myös tarjonnut riittävän uskottavia ja luotettavia takeita siitä, että se käyttää yhdysvaltalaisaseita kansainvälisen oikeuden mukaisesti, kirjoittaa New York Times.
Raportin näkemykset ovat ristiriidassa muun muassa YK:n ja kansainvälisten avustusjärjestöjen esittämien arvioiden kanssa.
Ulkoministeriö toimitti raportin julkisen version kongressille perjantaina. Washington Postin mukaan raportista on julkistettu kaikkiaan kuuden sivun mittainen tiivistelmä.
Raportti: Israel ei torppaa apua tahallisesti
Raportissa sanotaan myös, että Israel ei olisi tarkoituksellisesti estänyt humanitaarisen avun pääsyä Gazan kaistalle.
Raportin mukaan Yhdysvallat on "syvästi huolissaan" Israelin toiminnasta ja toimimattomuudesta, jotka vaikuttivat merkittävästi siihen, ettei palestiinalaisille ole toimitettu apua kestävällä ja ennustettavissa olevalla tavalla.
– (Yhdysvallat) ei tällä hetkellä arvioi, että Israelin hallitus kieltää tai muuten rajoittaa Yhdysvaltain humanitaarisen avun kuljetuksia tai toimituksia, raportissa kuitenkin sanotaan.
Israel otti aiemmin tällä viikolla haltuunsa avustusten kannalta erittäin tärkeän Rafahin rajanylityspaikan. Sunnuntaina Israel puolestaan sulki Kerem Shalomin rajanylityspaikan äärijärjestö Hamasin tekemän raketti-iskun jälkeen, mutta Israelin asevoimat sanoi keskiviikkona avanneensa rajanylityspaikan jälleen avustustoimituksille.
YK:n ihmisoikeustoimistoa palestiinalaisalueilla johtavan Andrea De Domenicon mukaan sotilastoiminta Kerem Shalomilla on kuitenkin tehnyt avustustoimitukset käytännössä mahdottomiksi.
YK on toistuvasti varoittanut nälänhädän uhasta Gazassa, jossa käytännössä koko väestö on joutunut jättämään kotinsa Israelin moukaroidessa aluetta ilmaiskuin ja maahyökkäyksin. Alueella on ollut jatkuvaa pulaa niin ruuasta, vedestä kuin sähköstäkin.
Suututtanee äänekkään vähemmistön kongressissa
New York Timesin mukaan ulkoministeriön raportti todennäköisesti suututtaa entisestään demokraattien riveissä Yhdysvaltain kongressissa kytevää äänekästä vähemmistöä, joka on enenevässä määrin kritisoinut Israelin toimintaa Gazassa.
Heidän mukaansa Israel on surmannut siviilejä umpimähkäisesti yhdysvaltalaisasein ja tahallisesti estänyt Yhdysvaltain toimittaman avun perille pääsyä.
Kumpikin näistä toimista rikkoisi Yhdysvaltain lakeja, jotka koskevat aseiden toimittamista ulkomaisille asevoimille, sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta, joka perustuu suurelta osin Geneven sopimuksiin.
Ulkoministeriön Yhdysvaltain kongressille toimittamassa kirjallisessa raportissa sanotaan, että "Israelilla on tietämystä ja kokemusta sekä työkalut toteuttaa parhaita käytäntöjä siviilihaittojen lieventämiseksi sotilasoperaatioissaan".
Raportin mukaan muun muassa siviiliuhrien korkea määrä herättää kuitenkin merkittäviä kysymyksiä siitä, käyttääkö Israelin asevoimat edellä mainittuja resurssejaan riittävissä määrin.
Julkistus venyi useita päiviä
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden antoi helmikuussa määräyksen raportin toteuttamisesta vastauksena oman demokraattipuolueensa sisältä tulleeseen kritiikkiin.
Raporttia varten pyydettiin Yhdysvalloilta sotilasapua saavia maita tarjoamaan uskottavia ja luotettavia vakuutuksia siitä, että ne noudattavat ihmisoikeuslakeja. Raportissa käsiteltiin myös Kolumbiaa, Irakia, Keniaa, Nigeriaa, Somaliaa ja Ukrainaa.
Joistakin "vakavista huolenaiheista" huolimatta, kaikki nämä Yhdysvalloilta sotilasapua saavat maat olivat raportin mukaan antaneet riittävän uskottavia ja luotettavia takeita kyselyn kattaman sotilasavun jatkumiselle.
Raportin julkistus venyi useita päiviä, mutta se näki lopulta päivänvalon sen jälkeen kun Biden oli uhannut julkisesti pidättää Israelille tarkoitettuja asetoimituksia, jos maa hyökkää uhkaustensa mukaisesti Rafahiin.
Raportilla ei ole kuitenkaan uutistoimisto AFP:n mukaan vaikutusta tähän asiaan, vaan Valkoinen talo tähdensi perjantaina jälleen olevansa huolissaan Israelin sotilaallisista toimista Rafahin ympärillä Gazan eteläosassa.
Rafahissa on reilusti toista miljoonaa palestiinalaista. Valtaosa Rafahissa olevista on joutunut pakenemaan taisteluita muista osista Gazan kaistaa.
Israel on pommittanut Rafahia voimakkaasti useiden päivien ajan ja vyörytti panssarivaunujaan alueelle varhain tiistaina. Israel on kuvaillut operaatiotaan alueella rajatuksi.
Axios: Maahyökkäyksen laajentaminen hyväksytty
Yhdysvaltalaisen Axios-uutissivuston mukaan Israelin sotakabinetti olisi perjantain vastaisena yönä hyväksynyt Rafahin maaoperaation rajoitetun laajentamisen.
Kaksi sivuston lähteistä oli sitä mieltä, ettei päätös silti rikkoisi Yhdysvaltain ehtoja ammustoimitusten jatkumiselle.
Kolmannen lähteen mukaan hyväksytty laajennus sen sijaan sisältää toimia, jotka Yhdysvallat voisi tulkita Bidenin tällä viikolla julkaistuissa puheissaan mainitseman rajan ylittämiseksi.
Bidenin aiemman näkemyksen mukaan Israel ei ole vielä hyökännyt Rafahiin. Biden sanoi torstaina julkaistussa uutiskanava CNN:n haastattelussa, että Israel ei ole vielä ylittänyt "punaista viivaa" Rafahissa ja mennyt erittäin tiheästi asutetuille alueille.
Yhdysvallat keskeytti jo viime viikolla yhden pommitoimituksen Israeliin Rafahin-hyökkäykseen liittyvien huolien vuoksi.
Biden tunnusti CNN:n haastattelussa myös sen tosiasian, että siviilejä on kuollut Yhdysvaltain toimittamiin pommeihin.
Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut Gazassa noin seitsemän kuukauden aikana lähes 35 000 ihmistä, joista valtaosa on ollut naisia ja lapsia.