Maria-Anca haki Suomen kansalaisuutta heti kun tiukennuksista ilmoitettiin – kertoo nyt miksi

Kansalaisuushakemuksia on tänä vuonna jätetty ennätysmäärä. Joulukuussa Suomen kansalaisuuden saanut Maria-Anca Catană kertoo MTV Uutisille, miksi päätti hakea kansalaisuutta juuri nyt.

Kun hallitus viime kesänä esitteli hallitusohjelman maahanmuuttoa koskevat linjauksen Suomessa yli 10 vuotta asunut  Maria-Anca Catană päätti, että nyt hän hakee Suomen kansalaisuutta.

– Olisin voinut hakea kansalaisuutta jo aikaisemminkin, sillä ehdot asumisajassa ja kielitaidossa täyttyivät kohdallani jo vuonna 2020. 

– Mutta kun kuulin hallituksen suunnitelmista tiukentaa vaatimuksia kansalaisuuden saamiseksi, päätin hakea Suomen kansalaisuutta heti, hän kertoo.

Ennätysmäärä hakemuksia

Catană ei ole yksin ajatuksensa kanssa, sillä Suomen kansalaisuutta haki ennätysmäärä ihmisiä viime vuonna. 

Yhteensä hakemuksia jätettiin 18 296, kun aikaisempina vuosina kansalaisuushakemuksia on jätetty reilusti alle 15 000 kappaletta vuotta kohden.

Maahanmuuttovirasto on todennut, että syynä hakemusryntäykselle on ollut hallituksen suunnitelmat kansalaisuuden saamisen tiukentamiseen.  

Kansalaisuushakemusten määrä alkoi nousta jo kesällä 2023, jolloin kansalaisuushakemuksia jätettiin jopa yli 1 800 kuukaudessa. 

– Kansalaisuushakemusten määrän nousu etenkin kesäaikaan on poikkeuksellista ja hallitusohjelma julkaistiin kesällä 2023. Lisäksi asiakkailta tuli neuvontapalveluihimme paljon kyselyitä hallitusohjelman kirjauksista, kertoi kansalaisvastuualueen tulosjohtaja Anu Korkeelehto Maahanmuuttovirastosta aiemmin MTV Uutisille.

1804 Kansalaisuushakemuksia ennätysmäärä maahanmuuttovirasto
Huhtikuussa Maahanmuuttovirasto arvioi, että hakemusten määrä tulee pysymään korkeana.

Catană on asunut Suomessa loppuvuodesta 2013 lähtien. Hän kertoo aina olleensa kiinnostunut Suomen luonnosta ja ilmastosta, joten hän päätyikin aluksi tekemään töitä turismissa Lapissa. 

Myöhemmin hän valmistui vielä Oulun yliopistossa luokanopettajaksi. Romanian kansalaisena hän on myös Euroopan unionin kansalainen ja sai aikoinaan pysyvän oleskeluluvan aikoinaan jo sen sekä opiskelun ja työskentelyn perusteella.  

Opiskelu ja työnteko Suomessa oli hänen suunnitelmansa alusta asti.

– En olisi nähnyt itseäni työskentelemässä opettajana Romaniassa, ja suunnitelmani oli alun perinkin jäädä Suomeen työskentelemään, hän kertoo.

Kansalaisuuden hakemista hän kuitenkin lykkäsi ja lykkäsi, kunnes heinäkuussa 2023 hallituksen suunnitelmat kansalaisuuslain tiukentamiseen paljastettiin.

Hän myös halusi päästä vaikuttamaan Suomen asioihin äänestämällä vaaleissa.

Fakta

  • Kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa yleistä asumisaikaa halutaan nostaa viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.  
  • Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin esityksen mukaan oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa eikä siitä voisi enää poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella.
  • Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää halutaan vähentää.
  • Hallituksen esityksessä myös ehdotetaan, että kahdeksan vuoden asumisajasta voi poiketa, jos suorittaa kielitasokokeen vaaditulla tasolla. Tällöin esityksen mukaan riittäisi viiden vuoden asumisaika. 
  • Nämä muutokset ovat tällä hetkellä käsittelyssä perustuslakivaliokunnassa.
  • Hallitus on kertonut myöhemmin esittävänsä myös kansalaisuuskokeen käyttöönottoa kansalaisuuden saamiseksi.

 

"Ihmiset ovat erilaisia oppijoita"

Catană on sitä mieltä, että vaikka kansalaisuuslain kiristykset saattavat vaikuttaa ensi näkemältä ehkä pelottavilta, hän toteaa, etteivät esitetyt muutokset tee kansalaisuuden saamisesta mahdotonta. 

Hallituksen esityksessä esitetään myös, että kansalaisuuden voisi saada jo viidessä vuodessa, jos täyttää vaaditun edellytyksen suomen kielen osaamisesta.

– Jos hakijalla on motivaatiota saada kansalaisuus aikaisemmin, niin se voi olla hyvä keino. Mutta toisaalta ihmiset ovat erilaisia oppijoita, heillä on erilaisia koulutuksia ja heillä voi olla hyvin erilaisia elämäntilanteita. 

– Joillakin voi olla enemmän aikaa opiskella tai heillä voi olla parempi kielipää, mutta tekeekö se heistä parempia kansalaisia tai motivoituneita työntekijöitä? Catană pohtii.

Hallitus on myös esittänyt kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Se ei ole paljastunut, millaisia kysymyksiä kokeessa kysyttäisiin, mutta Catană kertoo, että kielikokeessa kysymykset ovat jo nyt suomalaisesta kulttuurista ja elämäntavoista.

– Se olisi vähän kuin kysyisi samoja kysymyksiä eri kokeessa uudestaan, hän pohtii. 

Catană kertoo, että itse hakuprosessi sujui hänen kohdallaan mutkattomasti ja nopeasti. Myönteisen päätöksen hän sai jo joulukuussa, vaikka pitkästä käsittelyajasta varoiteltiin.

Hän arvelee, että osaltaan nopeaan käsittelyyn vaikutti, että hän oli EU:n kansalainen ja hän oli suorittanut vaaditun kielitasokokeen (Yki) jo aiemmin.

– Tunnen oloni nyt turvallisemmaksi, vaikka minulla on ollut lupa Euroopan unionin kansalaisena olla täällä. Ero oikeuksissa, joita minulla oli pysyvällä oleskeluluvalla ja mitä minulla nyt on Suomen kansalaisena ei ole suuri, mutta nyt pystyn äänestämään ja matkustamaan Suomen passilla. 

Catană pääsi heti alkuvuodesta myös toteuttamaan kansalaisuusvelvollisuuksiaan, eli äänestämään vaaleissa.

– Se oli hienoa.

Hallitus valmistelee kansalaisuuskoetta, tutkijalta kritiikkiä 2:21

Videolla tutkija kommentoi hallituksen suunitelmia kansalaisuuskokeesta syksyllä 2023.

Lue myös:

    Uusimmat