Suomessa eroaa vuosittain 15 000 avioparia ja lähes saman verran tapahtuu eroja avoliitoista. Eroista 95 prosenttia on riidattomia, mutta viitisen prosenttia eroprosesseista on hankalampia. Näistä tapauksista yhdessä prosentissa käytetään äärimmäisiä keinoja, kuten perättömiä ilmiantoja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Tietooni on tullut kahden vuoden aikana kymmenkunta asiakasta. Kokonaismäärä Suomessa voisi olla kuitenkin kolminumeroinen. Viisi prosenttia huoltajuusriidoista on pitkittyneitä ja hankalia tapauksia, joista prosentti voi olla sellaisia, joissa heitetään niin kutsuttu viimeinen pommi, arvioi Miessakit ry:n erotyöntekijä Kari Vilkko.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhutaan julkisuudessa nykyisin enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Tämä näkyy myös huoltajuusriidoissa kostokeinojen raaistumisena.
Vilkon mukaan perättömien ilmiantojen kohteiksi joutuneita miehiä on jo sen verran, että Miessakit ry harkitsee jo oman vertaistukiryhmän perustamista.
– Vaikka tapauksia on minulla kymmenkunta, niin yksilötasolla tällainen on äärimmäisen hankalaa ja invalidisoivaa. Miehet ovat käytännössä työkyvyttömiä, jopa vuoden sairauslomalla, tällaisen syytöksen jälkeen. He tarvitsevat apua ja tukea, Vilkko toteaa.
"Tarkoituksellista kiusantekoa"
Erotyöntekijä Vilkon käsittelemät tapaukset ovat kuuluneet juuri siihen yhteen prosenttiin huoltajuusriitoja, jossa likaisia keinoja on käytetty aiemminkin ahkerasti ex-puolisoa vastaan. Taustalla on ollut erilaisia lastensuojeluilmoituksia ja kun ne eivät ole tepsineet, on heitetty epäilys isän lapseen kohdistamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Lopuksi on räjäytetty tällainen huoltajuusriitojen ydinpommi, Vilkko kertoo. – Ainakin minulle eteen tulleet tapaukset ovat olleet hyvinkin tarkoituksellisia.
Vilkon mukaan epäilyksen selvittäminen on traumatisoivaa perättömän ilmiannon kohteeksi joutuneelle isälle. Monissa tapauksissa tutkimusten aikana lapsi ja isä tapaavat vain valvotusti. Myös lapsi voi joutua käymään läpi rankat testit.
– Tutkinnan aloittaminen voi joskus viivästyä ja valvotut tapaamiset venyvät, Vilkko sanoo. – Pahinta on se, kun epäilys on kerran heitetty ilmaan, sitä on vaikea pestä pois.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli poliisin tietoon lähes 1570. Toistaiseksi perättömien ilmoitusten osuudesta ei ole olemassa tilastoitua tietoa.
(MTV3)