Koronarajoituksilla on nuorten mielestä ollut negatiivinen vaikutus hyvinvointiin, asia käy ilmi MTV Uutisten ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tekemästä verkkokyselystä.
Monen nuoren elämä on mullistunut koronaviruksen myötä, kun kouluissa ja harrastuksissa on jouduttu ottamaan käyttöön rajoitustoimenpiteitä.
MTV Uutisten ja Allianssin kyselyssä 63 prosenttia kertoi harrastustoiminnan vähentyneen rajoitusten myötä.
Palveluiden vähentyminen ja huoli omasta terveydestä näkyvät myös vastauksissa.
"Ei ole mahdollista harrastaa enää ryhmäliikuntaa, kun nuorille tai opiskelijoille suunnatut edulliset kaupungin ja korkeakoulujen liikuntapalvelut on suljettu."
"En kehtaa käydä salilla koronan vuoksi. Järjestöni tapahtumat ovat etänä, mikä on hieman kurjaa."
Lue myös: Pandemia pienensi lasten ja nuorten liikuntamäärää arkipäivinä – iäkkäiden liikuntaan se vaikutti pelättyä vähemmän
Verkkokyselyyn vastanneista 57 prosenttia pitää silti lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoittamista tarpeellisena toimenpiteenä.
Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen kertoo, että aiemmissa tutkimuksissa nuoret ovat kertoneet myös noudattaneensa rajoituksia.
– Kun halutaan suojella ikääntynyttä väestöä vakavalta koronavirukselta, niin nuoret ottavat pitkäaikaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kontolleen, Asikainen toteaa.
Ahdistus kriisin keskellä
Oman hyvinvoinnin heikkeneminen johtuen rajoituksista ilmeni 75 prosentilla kyselyyn vastanneista.
Kavereita nähtiin harvoin, mikä aiheutti osalla yksinäisyyden tunnetta. Puolet vastaajista mainitsi ahdistuksen päällimmäiseksi tunteeksi korona-aikana.
"Ahdistaa paljon enemmän kaikki, koska aiemmin iloa ja rauhoittumista tuoneet jutut ovat vähentyneet. Ihan jo kaupassa käynti aiheuttaa ahdistusta."
"Aina on ollut pelko karanteenin joutumisesta. Edelleen rippikoulu stressaa, pystytäänkö sitä ensi kesänä järjestämään."
Lue myös: Nuoret karkaavat lastensuojelusta eivätkä työntekijät voi tehdä mitään – kokenut päihdetyöntekijä: "Takaisin tulee raiskattu tyttö tai poika, jonka elämä on tärvelty"
– Monet nuorille merkitykselliset elämänvaiheet tai palvelut ovat muuttuneet todella voimakkaasti, Asikainen jatkaa
– Nuorten työllisyyskehitys on heikentynyt, sijoittuminen jatko-opintoihin on vaikeutunut ja mielenterveyspalveluja on siirretty etäyhteyksiin. Tämä kaikki näkyy siinä, miten suomalaiset nuoret voivat.
Mikä neuvoksi?
Vastaajista kaksi kolmasosaa oli saanut riittävästi henkistä tai muuta tukea korona-aikana. Vaikka luku vaikuttaa positiiviselta, Asikainen huomauttaa loppuosasta, joka kokee jääneensä ilman tukea.
– Jo ennen koronaa nuorten eriarvoistuminen on ollut huolena. Pahoinvointisuus kasautuu tietylle osalle nuorista ja se näyttää myös periytyvän.
Lue myös: Miten sujuu lasten ja nuorten paluu "normaaliin", jos elämästä ruudun takana on tullut tottumus? Suomalaisasiantuntija: "Vuosi on lapsen kehityksen kannalta pitkä aika"
Onko Suomeen syntymässä korona-ajan sukupolvi?
– Kyllä me olemme siitä huolissamme. Jos mietitään 90-luvun laman nuoria, niin vaikutukset näkyvät yhä osalla pitkäaikaistyöttömyytenä ja mielenterveysongelmina, Asikainen vastaa.
Hän näkeekin ennaltaehkäisevän nuorisotyön kouluissa ja harrastuksissa olevan äärimmäisen tärkeää, jotta syrjäytyneisyyttä voidaan estää.
– Kyllä meidän pitää valmistautua siihen, että meidän tulee tukea korona-ajan nuorten hyvinvointia vielä pitkään, ehkä vuosia tai vuosikymmeniä.
MTV Uutisten ja Allianssin yhteistyössä tekemään kyselyyn vastasi 28.1.–3.2.2021 välisenä aikana 1 022 ihmistä. Kyselyyn vastanneista 79 prosenttia oli naisia ja 18 prosenttia miehiä.
Päivitetty: 4.2.2021 KLO 9:45 Lisätty vastaajien jakauma sukupuolen mukaan.