Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee vaikuttamaan etenkin kotieläintuotteiden hintaan. On mahdollista, että "sotahinnat" tulevat muuttamaan ruokavaliota terveellisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan.
Ukrainassa käytävä sota ja Venäjälle asetetut talouspakotteet nostavat energian, lannoitteiden ja vehnän hintaa, mikä tulee näkymään ruoan hinnan kallistumisena.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio kertoo, että painetta hinnannousulle on kaikissa ruokatuotteissa. Selvimmin kustannuskulujen nousu kuitenkin näkyy kotieläimistä peräisin olevissa tuotteissa.
Eläimet tarvitsevat syötäväkseen paljon rehua, joka tehdään tällä hetkellä kalliista viljasta. Lisäksi karjanpito vaatii paljon energiaa, mikä tuo sekin lisäkustannuksia. Hintapaineet ovat kovat niin naudan, sian kuin broilerinkin lihassa.
– Eläimet aika huonolla suhteella muuttavat viljaa ihmisravinnoksi. Paremmin saisimme ravinnon riittämään sillä, että söisimme itse sen viljan, Karikallio sanoo.
Härkäpapujen tyyppisissä runsasproteiinissa kasveissa akuuttia hintapainetta on sen sijaan vähemmän. Valkuaispitoisten kasvien yksi iso etu on niiden kyky sitoa itseensä typpeä, minkä vuoksi ne tarvitsevat suhteessa vähemmän lannoitteita.
Suomalaisten ostoskorit saattavakin muuttua konfliktin heijastevaikutusten myötä terveellisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan, kun kalliit lihatuotteet kannustavat kokeilemaan kasviperäisiä proteiinin lähteitä.
– Kyllä näen pientä mahdollisuutta siihen, että meidän ruokavaliomme tästä vähän paranee, Karikallio sanoo.
Nykyisessä tilanteessa ongelmaksi voivat toki muodostua viljelijöiden rajalliset mahdollisuudet muuttaa viljelysuunnitelmia riittävän nopeasti kevään ollessa näin pitkällä. Ja jos kuluttajat ryntäävät ostamaan kasviproteiineja, alkaa kysynnän kasvu nostaa myös kasviproteiinien hintaa.
Videolla kerrotaan, millaisia ruoan hintoja on odotettavissa vuoden lopulla. Juttu jatkuu videon alla.
4:18
Suosi suomalaista, jos mahdollista
Karikallion mukaan Suomelle turvaa epävarmassa maailmantilanteessa tuo laaja ja korkea ruoan omavaraisuus. Suomessa ollaan ruoan suhteen 80 prosenttisesti omavaraisia.
Maidon ja lihan kohdalla omavaraisuus on lähes 100 prosenttia. Viljatuotteiden kohdalla omavaraisuus on sadosta riippuen 50–100 prosenttia.
Kaupoissa on saatavilla myös paljon kotimaisia kasviksia. Tänä talvena energian korkea hinta on heijastunut kasvihuonetuotteisiin, kuten kurkkuihin ja tomaatteihin. Kesää kohti mentäessä kotimaisten vihannesten valikoima kasvaa ja hinnat halpenevat.
Kuluttajat todennäköisesti alkavat kompensoida hintojen kallistumista ostamalla ensisijaisesti saman tuoteryhmän halvempia merkkejä. Esimerkiksi juustoja ja jogurtteja on saatavilla laajalla hintaskaalalla, broilerin ystävä voi säästää siirtymällä fileesuikaleista paistisuikaleisiin.
Kaupan edullisemmat omat merkit ovat usein tuontituotteita. Kaikki tarvitsevat ruokaa, mutta halvimmat vaihtoehdot kannattaisi jättää heille, joilla ei ole muuhun varaa. Jos ruokakaupassa ei tarvitse tuijottaa pelkkää hintaa, kannattaa suosia kotimaisia tuotteita ja tukea tärkeää elinkeinoa.
– Jos pystyy tekemään ostopäätöksen muun kuin hinnan perusteella, niin nyt olisi tuhannen taalan paikka tukea suomalaista ruoantuotantoa, Karikallio sanoo.
Tällä hetkellä dilemmana on, että kotimainen ruoka on liian halpaa, jotta sitä olisi kannattavaa tuottaa, mutta liian kallista, jotta sitä voisivat kaikki ostaa.