Miten haluat asioitasi hoidettavan, jos sairastut vakavasti tai päätöksentekokykysi heikkenee vanhuusiällä? Tämä on kysymys, jota jokaisen pitäisi pohtia jo siinä vaiheessa, kun kaikki on vielä kunnossa.
Ihminen tarvitsee edunvalvojan, kun hän ei enää kykene jostain syystä hoitamaan itse asioitaan. Jos tehtävään ei voida esittää yksityistä henkilöä, maistraatti tai käräjäoikeus määrää toimeen yleisen edunvalvojan.
Sekä yleisen että yksityisen edunvalvojan toimintaa määrää holhoustoimilaki. Käytännön asiat siis hoituvat pykälien mukaisesti, mutta holhottavan arkielämän henkilökohtaisiin käytäntöihin edunvalvonta ei ulotu.
Tässä kohtaa oikeusaputoimen johtaja Liisa Vehmas nostaa esiin vaihtoehtoisen toimintatavan, edunvalvontavaltuutuksen.
− Kyseessä on uutuus, joka ei ole vielä läpäissyt kenttää. Edunvalvontavaltuutus antaa ihmiselle paljon enemmän vapautta olla oma itsensä, sillä sen kautta edunvalvonnasta voi tehdä paljon laajemman kokonaisuuden, Vehmas sanoo.
Mikä on sinulle tärkeää?
Edunvalvontavaltuutus on erityinen valtuutuksen muoto, jonka avulla henkilö voi itse järjestää asioidensa hoidon etukäteen sen varalta, ettei hän jossain vaiheessa pysty hoitamaan niitä itse sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.
Käytäntö eroaa edunvalvonnasta siinä, että edunvalvontavaltuutuksella voidaan kattaa sekä valtuuttajan omaisuutta koskevat taloudelliset asiat että henkilöä itseään koskevat asiat. Vehmas korostaa erityisesti jälkimmäisen merkitystä.
− Ei kukaan tiedä toisen ihmisen henkilökohtaisesti tärkeistä asioista. Itse mietin vuoden ajan, että mitkä ovat toistuvia asioita, joita pidän tärkeinä, ja joita haluan jatkaa senkin jälkeen, kun käy hassusti, Vehmas kertoo.
