Miten haluat asioitasi hoidettavan, jos sairastut vakavasti tai päätöksentekokykysi heikkenee vanhuusiällä? Tämä on kysymys, jota jokaisen pitäisi pohtia jo siinä vaiheessa, kun kaikki on vielä kunnossa.
Ihminen tarvitsee edunvalvojan, kun hän ei enää kykene jostain syystä hoitamaan itse asioitaan. Jos tehtävään ei voida esittää yksityistä henkilöä, maistraatti tai käräjäoikeus määrää toimeen yleisen edunvalvojan.
Sekä yleisen että yksityisen edunvalvojan toimintaa määrää holhoustoimilaki. Käytännön asiat siis hoituvat pykälien mukaisesti, mutta holhottavan arkielämän henkilökohtaisiin käytäntöihin edunvalvonta ei ulotu.
Tässä kohtaa oikeusaputoimen johtaja Liisa Vehmas nostaa esiin vaihtoehtoisen toimintatavan, edunvalvontavaltuutuksen.
− Kyseessä on uutuus, joka ei ole vielä läpäissyt kenttää. Edunvalvontavaltuutus antaa ihmiselle paljon enemmän vapautta olla oma itsensä, sillä sen kautta edunvalvonnasta voi tehdä paljon laajemman kokonaisuuden, Vehmas sanoo.
Mikä on sinulle tärkeää?
Edunvalvontavaltuutus on erityinen valtuutuksen muoto, jonka avulla henkilö voi itse järjestää asioidensa hoidon etukäteen sen varalta, ettei hän jossain vaiheessa pysty hoitamaan niitä itse sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.
Käytäntö eroaa edunvalvonnasta siinä, että edunvalvontavaltuutuksella voidaan kattaa sekä valtuuttajan omaisuutta koskevat taloudelliset asiat että henkilöä itseään koskevat asiat. Vehmas korostaa erityisesti jälkimmäisen merkitystä.
− Ei kukaan tiedä toisen ihmisen henkilökohtaisesti tärkeistä asioista. Itse mietin vuoden ajan, että mitkä ovat toistuvia asioita, joita pidän tärkeinä, ja joita haluan jatkaa senkin jälkeen, kun käy hassusti, Vehmas kertoo.
Oman elämän tarkastelu nosti tapetille lukuisia huomioita. Vehmas on esimerkiksi ahkera teatterikävijä, ja haluaa olla sitä vastaisuudessakin.
− Jossain vaiheessa tarvitsen saattajan. Ei kukaan tule ilmaiseksi kuuntelemaan, kun hölötän. Haluan, että hänen tikettinsä maksetaan.
− Tyttäreni asuu Ranskassa. Tavallisen edunvalvonnan piirissä en voisi matkustella, koska minulle ei maksettaisi saattajani lippua, Vehmas kuvaa.
Mieti huolella, keneen luotat
Edunvalvontavaltuutuksesta puhuttaessa ei voi korostaa liikaa, että ihmisen on oltava tekohetkellä täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Itse valtuutus on hyvin yksikertainen prosessi, joka tehdään asiantuntijan luona.
− Pieni eläketulo, joka tulee ja menee, ei sinänsä vaadi valtuutusta, mutta jos varallisuutta on hiukankin enemmän, valtuutus on kyllä ehdoton, Vehmas painottaa.
Erityisen tärkeää on miettiä huolella, kenet valtuuttaa. Henkilön tulee olla luotettava ja sellainen, johon valtuuttaja uskoo kivenkovaan.
− Valtuutettuja voi määrätä kaksikin. Usein pojat hoitavat taloudellisia asioita, kun taas tyttäret osaavat ehkä paremmin henkilöä koskevat asiat.
Edunvalvonta on väestön ikääntymisen vuoksi nouseva trendi, joka näkyy selvästi tilastoissa.
− Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 48 000 täysi-ikäistä edunvalvonnassa olevaa henkilöä. Vuonna 2002 luku oli 36 000. Suuret ikäluokat ovat aika suuri sukupolvi ja samalla viimeinen, jolla on omaisuutta.
Studio55.fi/Jenni Kokkonen
Pettynyt edunvalvoja: Viranomaiset on luotu auttamaan, ei syyllistämään!
Kuka valvoo etujasi? Varo omaisten väärinkäytöksiä!
Hyväntahtoisen naisen piina: Auttamisesta lankesi jättilasku