Leppäkertut ovat mässäilleet viime viikot kirvoilla. Kun kirvat vähentyvät heinäkuun loppupuolella, leppäkertut alkavat ravintoa etsiessään pian maistella ihmisten ihoa. Mitään vaaraa niistä ei ihmiselle ole, kiusaa nipistelystä ehkä sitäkin enemmän.
-Pari uimarantaa jopa suljettiin Helsingissä 1980-luvulla leppäkerttujen vallattua ne. Nyt leppäkerttuja esiintyy runsaasti eteläisestä Suomesta aina Pohjanmaan perukoille saakka kirvoja seuraten, sanoo professori Kari Tiilikkala Maatalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisissa.
Kirvoja ilmestyi kasveihin kesäkuun alkupuolella tavallista runsaammin. Erityisesti oli tuomikirvoja, mutta myös mm. koivuissa on ollut kirvahuippuja. Nyt leppäkerttujen ensimmäiset hyökkäykset ihmisten kimppuun on jo koettu ainakin etelärannikolla.
-Leppäkerttujen suuri esiintyminen noudattaa aivan luonnollista kaavaa, luonnon tasapainoa. Kun on paljon saalista, on paljon petojakin, Tiilikkala kuvaa tilannetta.
Kesän olosuhteet ovat olleet leppäkertuille suotuisat ja ilmeisesti tulossa on jo niiden toinen sukupolvi. Leppäkerttuja tai leppäpirkkoja, kumpikin nimi kelpaa, on maassamme kymmeniä lajeja. Yleisin leppäkerttu on varsin pitkäikäinen ja elää yli vuoden, sehän talvehtiikin. Leppäkertuille on tyypillistä hakeutua ryhmiin.
Leppäkertut ovat nyt Tiilikkalan mukaan ainakin pääosiltaan kotimaisia, vaikka hyönteisiä on tullutkin tänä vuonna yli rajojen runsaasti. Helsingin yliopiston tutkalla seurataan hyönteiskaikuja jatkuvasti.
(STT)