Lemmikin tappaneen koiran omistajaa ei välttämättä voi tuomita mistään | MTV Uutiset
Lemmikin tappaneen koiran omistajaa ei välttämättä voi tuomita mistään – silti on jopa oikeus tappaa hyökkäävä koira
Jos toinen koira tappaa lemmikkisi, ei omistaja välttämättä ole rikosoikeudellisesti vastuussa.Kaisa Siren / All Over Press Finland
Julkaistu 27.07.2024 06:31
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Jos toinen koira tappaa lemmikkisi, ei omistaja välttämättä ole rikosoikeudellisesti vastuussa. Hyökänneelle eläimellekään ei välttämättä tapahdu mitään, kertoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Matti Tolvanen.
MTV Uutiset kertoi aiemmin forssalaisesta Jessika Hakamäestä, jonka Lempi-koira kuoli koirahyökkäyksessä. Hakamäki ihmetteli jutussa sitä, että eikö toisen koiran tappanutta koiraa voida lopettaa.
0:50Husky tappoi Jessikan koiran – koskettavat viimeiset hetket.
Professori emeritus Matti Tolvanen kertoo MTV Uutisille, että päätöksen koiran tappamisesta voi tehdä tuomioistuin, ja se koskee vain määrättyjä tilanteita. Jos henkilö tuomitaan eläimen vartioimatta jättämisestä, voidaan eläin vaarallisuutensa vuoksi määrätä tapettavaksi.
Rikosnimike viittaa kuitenkin juuri ihmiselle vaaralliseen eläimeen. Se myös edellyttää, että koiran omistaja on ymmärtänyt eläimen olevan vaarallinen esimerkiksi sen aiemman toiminnan vuoksi. Yllättävä hyökkäys toisen koiran kimppuun ei siis välttämättä johda tuomioon eläimen vartioimatta jättämisestä.
Koira voidaan määrätä myös rikoksentekovälineenä menetettäväksi ja lopetettavaksi. Tämä koskee kuitenkin tilanteita, joissa henkilö on tarkoituksella ja tahallaan käyttänyt koiraa rikoksen tekemiseen.
– On aika vaikea näyttää, että olisi tahallaan käyttänyt koiraa tuollaisessa tarkoituksessa, Tolvanen pohtii.
Oikeudellisessa mielessä koiraa pidetään esineenä, ja sen vahingoittamista tai kuolemaa voitaisiin pitää vahingontekona. Vahingonteko edellyttää kuitenkin tahallisuutta, joten koiran omistajaa ei voi siitä tuomita, jos kyse on huolimattomuudesta tai vahingosta.
Koiran hyökätessä ihmisen kimppuun tilanne on toinen, sillä esimerkiksi vammantuottamuksessa riittää tekijän, eli esimerkiksi koiraa ulkoiluttaneen ihmisen, huolimattomuus tuomioon.
Tolvanen muistuttaa kuitenkin, että vaikka rikosoikeudellista vastuuta ei syntyisi, voi hyökänneen koiran huolimaton ulkoiluttaja olla vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Tällaisen korvausasian vieminen oikeuteen sisältää kuitenkin rikosjuttua suuremman riskin oikeudenkäyntikuluihin liittyen.
– Itse pyrkisin hoitamaan asian rikossovittelun kautta, koska se on maksutonta. Tämä olisi aika tyypillinen rikossovitteluun sopiva tapaus, Tolvanen pohtii.
Tolvanen muistuttaa, että koiran hyökätessä ihmisen tai lemmikin kimppuun on ihminen oikeutettu tarpeellisin voimakeinoin puolustamaan omaa tai toisen terveyttä ja omaisuutta. Eläimen kimppuun hyökänneen koiran voi väkivalloin ja jopa ääritapauksessa tappamalla pysäyttää.
Tärkeä on myös huomata, ettei tällaisia voimakeinoja voi käyttää ennakoivasti tai jälkikäteen, vaan vain akuutin tilanteen lopettamiseksi.
Vaikka koiria oikeudellisesti pidetäänkin esineenä, ymmärretään Tolvasen mukaan oikeudellisessa ajattelussa lemmikkikoiran tunnearvo. Koira koetaan usein enemmän perheenjäseneksi kuin omaisuudeksi.
Esimerkiksi rahalliselta arvoltaan vähäarvoisenkin sekarotuisen koiran voi hänen nähdäkseen pelastaa hyvinkin arvokkaan rotukoiran hyökkäykseltä voimakeinoin, vaikka kylmästi rahallista arvoa mitatessa rotukoiran vahingoittaminen voisi olla suurempi haitta kuin sekarotuisen koiran kuolema.
Korkein oikeus ratkaisi tänä vuonna kysymystä siitä, milloin ihmiselle vaarallinen eläin voidaan määrätä tappavaksi.
Tolvanen kertoo, että ensisijainen keino olisi varata eläimen omistajalle mahdollisuus vähentää koiran vaarallisuutta esimerkiksi koulutuksella ja turvaamistoimilla. Näitä voisi olla esimerkiksi koiran parempi vartiointi tai kuonokopan käyttö. Yleisiä ohjeita ei kuitenkaan voida antaa, koska keinot, jotka vähentävät toisen eläimen vaarallisuutta, eivät välttämättä toimi toisen eläimen kohdalla. Tähän voivat vaikuttaa niin eläimen elinolosuhteet, mahdollisuudet oppia uutta ja jopa koirarotu.
Korkeimman oikeuden puimassa tapauksessa koira oli kahdesti hyökännyt ihmisen kimppuun. Korkeimman oikeuden mielestä omistaja ei ollut ryhtynyt käytettävissään oleviin toimiin vaarallisuuden vähentämiseksi. Sen takia koira voidaan vaaran poistamiseksi tappaa.
– Se on aika selkeä linja, että omistajalla on velvoite ryhtyä toimiin, että koiran vaarallisuus saadaan hallintaan, Tolvanen kertoo.
Päätös oli osoitus myös siitä, että vaikka koiran ensimmäinen hyökkäys ei johda päätökseen koiran tappamisesta, jo toinen hyökkäys voi johtaa.
10:29Katso myös: Mistä koiran häiriökäyttäytyminen johtuu, entä mitä lääkkeeksi?
