Hätä ei lue lakia, sanoo sananlaskukin. Myös Suomen laki pitää sisällään mahdollisuuden, että hätätilanteessa on tietyissä olosuhteissa hyväksyttävää toimia lakia rikkoen.
Klassinen esimerkki on tapaus, jossa onnettomuuden vuoksi ihminen jää taivasalle ja on vaarassa paleltua. Jos muuta apua ei ole saatavilla, voi tämän olla perusteltua murtautua havaitsemaansa rakennukseen suojaan säältä.
Rikoslaki 4. luku 5 §
Pakkotila
Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun (hätävarjelu toim.huom.), oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.
Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.
Rikoslaissa tällaisesta tilanteesta käytetään termiä pakkotila. Siinä suuremman edun varjeleminen oikeuttaa rikollisen teon. Pakkokeinossa kyse voi olla esimerkiksi tulipalosta tai onnettomuudesta. Uhan on oltava todellinen, pakottava ja yllätyksellinen eikä sen ratkaisemiseen olisi kohtuudella voinut odottaa muunlaista reagointia.
Esimerkiksi vuonna 1993 merivartioston komentaja selitteli liikennesääntöjen vastaista virka-autolla ajamistaan sillä, että hänellä oli virkansa vuoksi kiire vastaanottamaan kutsuvieraita laivalle. Tämä ei korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan ollut pakkotila.

