"Miksi olette niin kummallisia?" Professori kertoo, mikä saa Amerikan heilumaan Obamasta Trumpiin
2:01Miksi Amerikka on niin kummallinen? Professori vastaa.
Julkaistu 14.08.2026 06:50
Sanna Voltti
Uutuuskirjassa professori vastaa, miksi amerikkalaiset tuntuvat suomalaisista kummallisilta.
Miksi Yhdysvallat on niin kummallinen kansa, kansa, joka voi heilahtaa Obamasta Trumpiin? Tätä kysyvät suomalaiset, kun yli kolmekymmentä vuotta Yhdysvalloissa asunut Clayton State -yliopiston historian professori Marko Maunula vierailee kotimaassaan. Tähän hän pyrkii vastaamaan kirjallaan Arvoitus nimeltä Amerikka.
Maunula koki, että tämänkaltainen selittävä teos on tärkeää kirjoittaa juuri nyt.
– Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on tällä hetkellä erittäin haastava ja kiinnostava. Yritin tällä kirjalla jonkin verran valottaa taustoja, että miksi tämä maa on niin kummallinen, että se menee Barack Obamasta Donald Trumpiin.
Yhdysvaltojen politiikan logiikan taustalla on myös historiallisia, väestöpohjaisia, taloudellisia, kulttuurillisia ja ilmastollisia syitä. Kirja tuli Maunulan mukaan vastauksena suomalaisille, jotka Maunulan Suomen-vierailuilla kysyvät häneltä, minkä takia te olette niin kummallisia, miksi Yhdysvallat on niin omituinen paikka.
Pohjoisen yhteisöllisyys vastaan etelän individualismi
Erimielisyydet Yhdysvaltain politiikassa perustuvat hyvin pitkälti maailmankatsomuksellisiin eroihin. Maunulan mukaan Yhdysvaltain pohjoisosissa asioita ajatellaan enemmän yhteisöjen ja yhteisen hyvinvoinnin kautta. Etelän osavaltioissa ajatellaan individualistisemmin, yksilönvapauden ja -oikeuksien näkökulmasta.
– Esimerkiksi että voi ostaa aseita ja pitää tienaamansa rahat poissa verottajan näpeistä. Täällä etelässä nämä asiat painottuvat enemmän, kertoo Georgiassa asuva Maunula.
Maunulan mukaan Yhdysvaltojen keskeisin jännite onkin ristiriita yhteisöllisen pohjoisen ja individualistisen etelän välillä. Ristiriita on leimannut maan kulttuuria ja historiaa.
– Siinä mielessä en pidä tämän hetken tilannetta niin poikkeuksellisena kuin se saatetaan Euroopassa nähdä. Yhdysvaltojen historia on täynnä ristiriitaisuuksia ja poliittisia jännitteitä, ja niitä on välillä ratkottu asein, niin kuin sisällissodassa.
– Siinä mielessä tämänhetkinen tilanne, vaikkakin hälyttävä ja ongelmallinen ja testaa amerikkalaisen demokratian rajoja, ei ole silti niin uniikki kuin se saattaa nykyisestä perspektiivistä näyttää, Maunula jatkaa.
Obama radikalisoi osan amerikkalaisista
Barack Obaman presidenttiys ja hänen onnistumisensa presidenttinä olivat jossain määrin kulminaatiokohta, joka johti toisen ääripään, Trumpin, valintaan.
– Yhdysvaltain historia on tällaista heiluriliikettä. Monessa mielessä joitain tiettyjä kansanosia Obaman presidenttiys radikalisoi. Väitän, että Obaman onnistuminen presidenttinä radikalisoi ihmisiä. Tietty kansanosa oli häiriintynyt Obaman suosiosta ja tehokkuudesta hallinnon suhteen, ja se synnytti vastareaktion.
Myös osa vasemmistosta pettyi Obamaan, koska hän ei ollut niin liberaali kuin he toivoivat.
Obaman kaudella yhteiskunnallinen ja taloudellinen eriarvoisuus ei juurikaan pienentynyt, vaikka Obama teki isoja muutoksia esimerkiksi terveydenhuoltoon.
– Yhteiskunta pysyi silti taloudellisesti kahtiajakautuneena ja keskiluokan elämä ei parantunut niin paljon kuin jotkut olisivat toivoneet. Siinä vaiheessa syntyi tilaus äänekkäälle protestiliikkeelle, joka oli nostalginen.
Vastaus tähän nostalgiseen vastavoimaan oli Trump.
Trump onnistui imagotasolla
Trumpin toinen kausi on ollut äänestäjille pettymys, hänen kannatuksensa laahaa pohjalukemissa. Yhdysvaltojen taloudella menee kuitenkin edelleen hyvin, ja se on paljon Trumpin ansiota.
– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Yhdysvallat on tehnyt eroa esimerkiksi Länsi-Eurooppaan todella, todella nopeasti.
Maunulan mukaan Trump on onnistunut imagotasolla erittäin hyvin.
– Tietty kansanosa on ottanut hänen propagandansa imagotasolla erittäin hyvin vastaan ja erittäin tosissaan. He uskovat, että tämä on ollut tärkeä vastaliike yhteiskunnan feminisaatiolle ja rodulliselle suvaitsevaisuudelle, kohti perinteisempiä arvoja, Maunula selittää.
Muuttuva Amerikka herättää vastareaktioita
Trump on tuottanut monille äänestäjilleen pettymyksen gallupien mukaan myös maahanmuutossa.
Maahanmuuttokriittisyyskin juontaa juurensa pitkälle Yhdysvalloissa, eikä sekään ole uusi, trumpilainen ilmiö. Vastareaktio irlantilaisten maahanmuuttoon nähtiin jo 1830–40-luvuilla. Myöhemmin juutalaiset, italialaiset ja itäeurooppalaiset synnyttivät vahvan maahanmuuttajavastaisen reaktion. Maahanmuuttoa kiristettiinkin 1920-luvulla.
– Kyseessä on hyvin amerikkalainen, pitkä tarina. Maahanmuutto oli historiallisen voimakasta ennen Trumpin toista presidenttikautta.
Maunula ottaa esimerkiksi oman asuinkaupunkinsa Atlantan alueen, jossa oli hänen sinne muuttaessaan 90-luvulla 2,5 miljoonaa asukasta. Tuolloin väestö oli huomattavasti nykyistä homogeenisempaa.
Nykyään Atlantan alueella asuu 6,5 miljoonaa ihmistä, ja valkoisten ja afroamerikkalaisten lisäksi alueella on paljon latinoja ja aasialaisia.
– Nyt tämä on enemmän YK:n yleiskokoukselta näyttävä kaupunki. Kun muutos on tapahtunut noin sukupolvessa, niin jotkut nikottelevat tätä muutosta.
Trumpin presidenttiys oli pitkälti vastareaktio väestöpohjan muuttumiselle ja taloudelliselle murrokselle. Siihen on vaikuttanut myös se, että demokraatit eivät ole olleet taitavia ja tehokkaita korjaamaan tuloerojen kasvua.
Nuorten pettymys ajaa demokraatteja vasemmalle
Syntynyt vastareaktio ilmeni Trumpismina, joka on Maunulan mukaan pohjimmiltaan pastoraalinen, nostalginen liike, joka haluaa Amerikan jälleen suureksi.
– Tässä on oma tunteellinen logiikkansa ja taloudellinen, varsinkin näillä sydänmaiden entisillä teollisuuspaikkakunnilla, jotka ovat kokeneet kovia ja tuntevat olevansa hylätty ja unohdettu kansanosa.
Tällä hetkellä vasemmisto on kovassa nosteessa demokraattipuolueessa. Tämänhetkisen tilanteen mukaan välivaaleissa läpi menneistä demokraattiehdokkaista noin kolmasosa on vasemmistolaisia.
– Demokraattien kääntyminen vasemmalle on myös vastareaktio tälle nopealle muutokselle. Tekoäly, robottiteknologia, työpaikkojen katoaminen, nuorten taloudellinen ahdinko, yliopistojen kasvavat hinnat. Monet valmistuneet ovat huomanneet, että tilapäinen työnsä Starbucksissa onkin pysyvä olotila. Nuoressa väestössä on paljon pettymystä ja suuttumusta nykyistä taloudellista tilannetta kohtaan.
Tällaisissa tilanteissa sosialismikin vetoaa tiettyyn kansanosaan.
Tämäkin on nähty ennenkin. 1900-luvun alussa teollisen murroksen aikakaudella Yhdysvalloissa nähtiin vahva vasemmiston nousu. Tilanne on nyt samankaltainen.
Demokraattien vaikea tehtävä
Tämä muutos vasemmalle ei ole demokraateille hyväksi. Demokraattien suurin haaste on saada taakseen maltilliset äänestäjät, jotka ovat ennen voineet äänestää maltillisia republikaaneja.
Maunula käyttää esimerkkinä naapuriaan Davidia, joka oli elinikäinen ja aktiivinen republikaani, kunnes vaihtoi demokraatteihin Trumpin noustua valtaan.
– Hänen mielestään republikaaninen puolue on tällä hetkellä toivottomassa tilanteessa. Tämänkaltaiset äänestäjät olisivat demokraateille elintärkeitä.
Republikaanit tulevat välivaaleissa käyttämään strategianaan demokraattien vasenta äärilaitaa, kuten Michiganissa demokraattien esivaalit voittanutta Abdul El-Sayedia ja newyorkilaispoliitikkoa Darializa Avila Chevalieria.
– He tekevät heistä riippakiven, jonka pyrkivät sitomaan kaikkien demokraattien kaulaan. Eli katsokaa nyt, pohjimmiltaan nämä ihmiset ovat kommunisteja. Ja Chevalierin mukaan tämä vielä näyttää todenmukaiselta, hän on puhunut yksityisomaisuuden valtiollistamisesta.
Väkivalta voi lisääntyä
Jotkut amerikkalaiset ovat jopa huolissaan sisällissodan mahdollisuudesta.
Maunula näkee, että poliittisen väkivallan lisääntyminen, esimerkiksi poliitikkojen murhat, voivat lisääntyä.
Noin vuosi sitten Yhdysvaltoja ja maailmaa järkytti oikeistoaktivisti Charlie Kirkin murha.
– Sisällissota on voimakas termi. Mutta en olisi pätkääkään yllättynyt, jos tämä tilanne kärjistyisi systemaattiseksi poliittiseksi väkivallaksi. Tämäkään ei ole uutta, Maunula päättää.
