Lehtomäki: Ministerin tehtävistä ei voi livetä perheen takia

- Lapsen hoidossa kuitenkin auttaa se, kun hyödyntää verkostoja ja palkattua apua. Saamme myös perheen piiristä apua tutuilta ja se auttaa kokonaisuudessaan perheen ja työn yhdistämistä, Lehtomäki kertoo.

Poliitikon työn ja perhe-elämän yhdistämisestä virisi keskustelua viikonloppuna, kun pääministeri Matti Vanhasen ex-vaimo kehotti paneelikeskustelussa Vanhasta olemaan "edes kaksi viikkoa poikansa kanssa kotona". Paneelissa keskusteltiin mm. siitä, miten isät saataisiin jäämään pidemmäksi aikaa kotiin lastensa kanssa.

Ministereillä riittäisi virallisia ja epävirallisempia työtehtäviä loputtomasti, jopa viikonloppuisin. Työn viidakossa Lehtomäki on pyrkinyt vähentämään menojaan juuri viikonloppuisin.

- Aiempina vuosina olen tehnyt paljon seitsemänpäiväistä työviikkoa, mutta nykyään pidän maksimina kuusipäiväistä -viikkoa. Pidän hyvin tärkeänä, että yksi päivä viikossa on pyhitetty perheelle, Lehtomäki painottaa.

Kuuden vuoden ministerikokemuksellaan Lehtomäki tietää, että ministeri ei voi työtehtävistään livetä.

- Se on aika rajallista, mitä työtehtäviä pystyy tässä hommassa rajaamaan. Vaikka kuinka paljon kieltäytyisi eri tilaisuuksiin liittyvistä pyynnöistä, on paljon asioita, joita ei voi delegoida muille. Kyllä tässä ihan mukavasti työtunteja saa hoitaa, Lehtomäki heittää.

Lehtomäki ei lähde arvailemaan sitä, ymmärtääkö ympäröivä yhteiskunta poliitikon perhe-elämän vaateita.

- Minusta on tärkeintä, että nämä asiat ovat omassa perhepiirissä selviä. Se, mitä oman perheen ulkopuolella ajatellaan, siihen en ole kiinnittänyt kovin paljoa huomiota.

Tällä hetkellä Lehtomäki vaikuttaa kaiken kaikkiaan melko tyytyväiseltä elämäntilanteeseensa.

- Minä olen ministeriaikana kaksi lasta saanut ja mielestäni ihan kohtuudella onnistunut yhdistämään nämä kaksi asiaa, että se puhukoon puolestaan, päättää Lehtomäki.

Räsänen: Poliitikkokin voi tietoisesta varata perheelleen aikaa

Kristillisten puheenjohtaja, kansaedustaja Päivi Räsästä voisi hyvällä syyllä sanoa jopa jo konkariksi perhe-elämän vaatimusten ja poliitikon uran yhdistämisessä. Hän on viidestä lapsestaan huolimatta toiminut sekä kansanedustajana että puolueensa puheenjohtajana.

- Sanoisin, että olen onnistunut tyydyttävästi, mutta kyllähän se on aivan mielettömiä järjestelyjä vaatinut, Räsänen myöntää.

Räsästen perheessä vaimon poliitikon ura on merkinnyt sitä, että mies on ottanut ohjat käsiinsä kotona.

- Lasten ollessa pieniä mieheni oli monta vuotta koti-isänä, muutoin emme olisi siinä tilanteessa pärjänneet.

Kotiaikaa Räsänen on itsekin pyrkinyt järjestämään ihan tietoisesti.

- Olen merkinnyt kalenteriini, mitkä illat ovat koti-iltoja. Esimerkiksi sunnuntaisin olen määrätietoisesti järjestänyt asiat niin, että olen kotona. Sunnuntaiden pitäminen vapaina on onnistunut lähes täydellisesti, ainoastaan vaalipäivisin olen joutunut lähtemään johonkin tilaisuuteen, naurahtaa Räsänen.

"Ympäristö ei useinkaan ymmärrä"

Ympäristö ei useinkaan ymmärrä poliitikon perhe-elämän tarpeita, uskoo Räsänen. Hänen mielestään kristillisdemokraattien arvot ovat kuitenkin sellaiset, että perheen vaatimuksiin suhtaudutaan myötämielisesti.

- Toisaalta, kun on varannut vapaapäivän perheelle ja sitten tulee pyyntö johonkin tilaisuuteen, ei oikein kehtaa sanoa, mikä on kieltäytymisen syynä. Siinä kuitenkin neuvoisin, että kannattaa vaan sanoa, että on varattu, eikä selitellä muuta, opastaa Räsänen.

Räsänen kertoo usein miettineensä rajua töiden vähentämistä tai jopa politiikasta luopumista perheen takia. Hän sanoo käyvänsä luopumismahdollisuuden läpi aina ennen jokaista eduskunta- ja puheenjohtajavaalia, viimeksi lauantaina.

- Muutama vuosi sitten tuntui, että perhe tarvitsee enemmän aikaa. Päädyimme siihen, että mieheni yrittää saada virkavapaata omasta työstään. Jos hän ei olisi saanut, minä olisin jäänyt pois politiikasta, Räsänen kertoo.

Politiikasta luopumista Räsänen on joutunut miettimään myös muutamana ankeana hetkenä.

- Muistan, kun ensimmäisellä vaalikaudella olin palaamassa Rovaniemeltä kotiin, mutta lennot olivatkin myöhässä. Meillä oli tuolloin neljä alle kouluikäistä lasta ja kaikki olivat kipeinä ja itkivät puhelimessa äitiä. Silloin tuli tunne, että olen aivan väärässä paikassa, Räsänen muistelee.

(MTV3)