Päivälleen lähes kolmetoista vuotta sitten kuultiin viimeinen suora Yölinjalla-keskusteluohjelma.
Psykologi Pekka Saurin ohjelmaa ehdittiin sitä ennen kuulla radiossa kuudentoista vuoden ajan. Marraskuun 18. päivä vuonna 2002 kuultiin kuitenkin viimeinen lähetys.
Ohjelman vetäjä Saurin näkemyksen mukaan Yölinja jätti ihmisiin lähtemättömän muistijäljen.
– Kolmentoista vuoden jälkeenkään ei kulu oikeastaan päivääkään, ettei joku ihminen ottaisi Yölinja-ohjelmaa puheeksi. Vähän aikaa sitten vastaan tuli ihminen, joka pahoitteli, ettei ole viime aikoina ehtinyt kuunnella ohjelmaani, naurahtaa Sauri.
Nykyisin Sauri on Helsingin apulaiskaupunginjohtajana käynyt kertomassa kaupungin ajankohtaisista asioista Radio Helsingissä maanantai-aamuisin.
Aloite ohjelman paluusta ei tullut Radio Helsingiltä, vaan kaupunkiorganisaation sisältä. Tämä on osa kaupungissa käynnissä olevaa viestinnän strategisten linjausten muutosta ja Brand New Helsinki -brändiprojektia.
– Teen tiistaina suoran Yölinjan kello 20-22. Vastaan tässä ohjelmassa kaupunkilaisten kysymyksiin koskien Helsinkiä ja otan vastaan risuja ja ruusuja. Myös Apulaiskaupunginjohtajan työ on psykologiaa ja kommunikaatiota ihmisten kanssa, sanoo Sauri.
Yölinjalla-ohjelmaa veti ensin Radio Cityssa idean kehittäjä Teppo Turkki. Sauri otti mikrofonin haltuun 1986. Ohjelman lähettäminen siirtyi Yleisradiolle 1997 - 2002.
MTV Uutiset halusi kokea yöradiotunnelmaa, ja soitti keksityn puhelun sovitusti Pekka Saurille:
Ainutlaatuinen näköalapaikka
Saurin mukaan reilussa 16 vuodessa ja 12 000 keskustelussa käytiin läpi kaikki ihmiselämän ongelma-alueet.
– Kyllähän se oli ainutlaatuinen näköalapaikka. Suomalaiset alkoivat näinä vuosina puhua hankalistakin asioista. Yölinjan käynnistyessä 1986 suomalainen keskustelukulttuuri oli jähmeä eikä kaikista asioista voinut puhua ääneen.
– Ohjelma tarjosi tilaisuuden puhua vaikeistakin asioista. Puheluissa nousivat esille usein päihde-ja huumeongelmat, sekä parisuhde-ja seksuaalisuusvaikeudet. Maailmassa tapahtui historiallisia mullistuksia samaan aikaan: Neuvostoliitto hajosi, Suomi liittyi EU:hun ja talouslama tuli 90-luvulla. Totta kai nämä tapahtumat heijastuivat myös ihmisten puheissa.
Saurin mukaan tietotekniikan ja internetin kehittyminen sekä matkapuhelinten tuleminen ihmisten elämään näkyi erilaisina riippuvuuksina.
– Aluksi 80-luvulla tulivat maksulliset seksilinjat, joiden vuoksi ihmiset velkaantuivat. Tietokonepelit saivat koululaiset valvomaan ja pelaamaan yökaudet. Internetin tulo toi mukanaan erilaiset nettiriippuvuudet.
– Koska ohjelma loppui 2002, en osaa sanoa, mitä ongelmia yhä kehittyneempi tietotekniikka on tuonut ihmisten elämään, pohdiskelee Sauri.
Yölinjaa tarvittaisiin yhä
Sauri on ihmetellyt, miksi Yölinjan kaltaista radio-ohjelmaa ei ole tänäkin päivänä.
– Luulisi, että tämän kaltaiselle ohjelmalle olisi tarvetta. Olen ihmetellyt, miksi mikään media ei ole tarttunut tähän. Itse en enää öitä halua valvoa tällä iällä. Silloin aikoinaan yksi yö jäi nukkumatta, koska ohjelma tuli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 1.03 – 4.30. Siinä sitten meni vähän kuin puolilla valoilla loppuviikosta. En ole ajatellut palata puikkoihin – kuin ainoastaan tämän yhden kerran.
Saurin mukaan menneiltä vuosilta on vaikea nostaa yhtä mieleenjäänyttä hetkeä.
– Niitä on lukuisia. Sellaiset ihmiset ovat erityisesti jääneet mieleen, jotka vuosien jälkeen soittivat ja kiittivät minua, että se keskustelu oli tärkeä ja se oli auttanut heitä eteenpäin elämässä. Ja että he olivat sen avulla selvinneet vaikeuksistaan.
Saurin mukaan tälläisten ihmisten kuuleminen lämmittää sydäntä.
– Tein ohjelmaa vuosikaudet ja kokemus auttoi siinä, miten ihmisiä voi auttaa ja mitä heille piti siinä tilanteessa sanoa. Yhden yön valvominen kokonaan nukkumatta oli kaikkien kuluttavinta.
– Ohjelmaan tuli pilapuheita, mutta en osaa sanoa varmuudella, mikä oli pilaa ja mikä totta. Piti vain luottaa, että ihmiset olivat tosissaan. Aina joku haluaa tehdä huumoria tuollaisellakin foorumilla. Yritin katkaista mahdollisen pilapuhelun ennenkuin kaverit puhelun taustalla rupeavat nauramaan ääneen, mutta aina en tässä onnistunut, kertoo Sauri.
Yölinjan lopettamisen syy?
Vielä tänäkään päivän Yle ei ole kertonut Pekka Saurille suositun ohjelman lopettamisen syytä.
– Ymmärsin, että Yle siirtyi sen vuoden alussa 2002 yö-ohjelmaformaattiin, jossa jokaisen yön piti sopia formaattiin. Yölinja ei sitten sopinut uuteen yöradioformaattiin. Ei minulle varsinaisesti kukaan kertonut syytä ohjelman lopettamiseen, mutta tämä oli minun käsitykseni asiasta.
– Ihmisillä on tänä päivänä pinnalla epävarmuus maailmasta, koska maailmassa tapahtuu ennustamattomia asioita. Toisaalta kommunikaatio mahdollisuuksien paraneminen antaa uusia keinoja kokemusten jakamiseen. Ne pitää vain ottaa sellaiseen käyttöön, millä viedään viestiä siitä, että kaikista asioista selviydytään yhdessä eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin pelkojensa ja epävarmuuksiensa kanssa. Yhteisyydellä tästä mennään eteenpäin, lohduttaa Sauri.
Sauri muistuttaa, että virtuaaliset mahdollisuudet eivät korvaa koskaan fyysistä kohtaamista.
– Virtuaalinen yhteys on vain väline todellisen yhteisyyden sopimiseen ja saavuttamiseen. Tässä meillä on vielä paljoin harjoittelemista, pohtii Sauri.
Korjattu 17.11. klo 8:21 toisen kappaleen aikamäärettä. Ohjelmaa kuultiin noin kuudentoista vuoden ajan.
Lisätty 18.11. klo 11.56 Aloite ohjelman paluusta ei tullut Radio Helsingiltä, vaan kaupunkiorganisaation sisältä. Tämä on osa kaupungissa käynnissä olevaa viestinnän strategisten linjausten muutosta ja Brand New Helsinki -brändiprojektia ja Saurin pyynnöstä muutettu hän tarttui mikrofoniin jo 1986 eikä -87.