Tanssin hurmaa, Suomi-iskelmää, hakurivejä ja herrasmiehiä. Diplomitanssinopettaja Clara Blomqvist tanssikoulu Clara Blomqvistista kertoo, että lavatanssikulttuuriin kuuluvat hyvät tavat ja puhtaus.
Clara Blomqvist sanoo lavatanssikulttuurin elävän Suomessa vahvana.
– Lavatansseissa käy vieläkin paljon porukkaa, eniten 40–60-vuotiaita. Myös nuoremmat ja vanhemmat käyvät.
Lavatanssit ovat ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma.
– Se kiehtoo monia. Osa tanssijoista menee lavoille oman parin kanssa ja osa ilman paria. Aina löytyy tanssitettavia, ja siellä on varmasti hauskaa. On paljon yksinäisiä ihmisiä, ja jos vaikka kaverit seurustelevat, niin tanssilavalla löytyy mainiosti juttukavereita.
– Lavoilta voi löytää jopa uuden kumppanin. Mutta jos tanssiessa keskustellaan, niin vain hyvistä asioista. Siellä ei puhuta esimerkiksi eroista tai siitä, että kissa on kuollut, Blomqvist sanoo.
Puhtaana ja hyväntuoksuisena paikalle
Sosiaalisuuteen liittyy myös se, että lavoille mennään viehättävinä, muttei liian hienoina. Lavatanssit ovat hyvän mielen kulttuuria.
– Sinne pukeudutaan siististi, mutta ei mihinkään iltapukuun. Pidetään huolta, että ollaan puhtaita ja hyväntuoksuisia, Blomqvist sanoo.
– Siihen kulttuuriin kuuluu, että mies on vähän enemmän herrasmies ja nainen on vähän enemmän nainen. Tansseihin ei tuoda niitä murheita mukana, vaan tanssiminen on hauskaa!
Foksista humppaan
Tanssilavoja löytyy Blomqvistin mukaan kivasti ympäri Suomen. Jotkut ovat auki myös talvisaikaan.
– Eteläisestä Suomesta vaikkapa Nurmijärven Ruusulinna ja Hattulan Satulinna Parolassa ovat auki talvella. Useimmiten on niin, että jotkut ovat talvilavoja, jotkut kesälavoja. Yleensä sama paikka ei ole auki ympäri vuoden.
Lavat eivät ole myöskään koskaan ihan kaupunkien ytimissä, sillä ne ovat usein valtavan kokoisia paikkoja.
– Helsinkiä kaikkein lähin tanssilava on Vantaalla sijaitseva Helsinki-Pavi, eikä sekään ihan minkään kaupungin keskustassa.
Monet ovat valmiita ajamaan autolla pitkällekin tanssimaan.
– Tanssipaikoille mennään melkein aina autolla ajaen tai busseilla. Tämä välimatkojen lisäksi siksi, että monissa paikoissa ei ole A-oikeuksia. Totta kai semmoisiakin paikkoja on, missä juodaan viinaa, mutta se ei kuulu normaaliin lavatanssikulttuuriin.
Blomqvistin mukaan suomalaisilla lavoilla tanssitaan monia eri tanssilajeja.
– Pääosassa on foksi, joka on pitkälti yleistanssi. Sillä pärjää minkä musiikin kanssa vaan, paitsi valssin. Tango ja fusku tulevat seuraavaksi suosituimpina. Fusku on rento kädenalitanssi, joka tunnetaan ulkomailla nimellä swing. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä isompaa jalansijaa saa myös humppa, Blomqvist kertoo.
Studio55.fi/Annimari Pasanen
Kuvat: Colourbox.com
Katoaako suomalainen lavatanssikulttuuri?
Suomalaiset tanssikoulut pullollaan asiakkaita – "Vaihtoehto humalassa pyörimiselle"