Kuusamossa tehtiin toukokuussa erittäin harvinainen arkeologinen löytö: kivestä työstetty hirvenpääkirveen hamaraosa. Löydös on peräisin kivikauden lopulta noin 4 000 vuoden takaa, tiedottaa Museovirasto.
Kirveen löysivät Raimo ja Pirkko Virpi kesämökkirannastaan, kun rannalta kangettiin pois lapsille vaarallisiksi arvioituja kiviä.
Edellinen vastaava löytö Suomen alueelta on Säkkijärven hirvenpää, joka löytyi 1890-luvulla. Vaikka eläinpääkirveitä on löytynyt sen jälkeenkin, ne ovat hyvin harvinaisia löytöjä, eivätkä tuoreemmat löydöt ole esteettisesti ja tekniseltä toteutukseltaan nousseet Säkkijärven ja Huittisten hirvien tasolle ennen kuin nyt.
– Vaikka arkeologisia löytöjä onkin vaikea panna merkittävyysjärjestykseen, tämä on ilman muuta yksi huomattavimmista esinelöydöistä tällä vuosituhannella, hehkuttaa amanuenssi Sami Raninen Museovirastosta.
Yksityiskohdat selviävät myöhemmin
Kuusamon hirvenpää on Säkkijärven hirvenpään tavoin rituaali- tai statusesineenä käytetyn kivikirveen hamarapuoli. Teräosa puuttuu molemmista.
Kuusamon kirves on kooltaan 173 x 53 x 32 mm ja painaa 319 grammaa.
Kuusamon hirvi muistuttaa Säkkijärven hirveä niin läheisesti, että kyseessä täytynee olla saman aikakauden esine. Vaikka yksityiskohdissa on eroja, on mahdollisuuksien rajoissa, että uusi löytö voi olla jopa saman kivisepän tekemä.
Edellä mainittu yhteys sekä muut yksityiskohdat, kuten kivilaji ja siten mahdollisesti valmistuspaikka, selviävät tarkemmissa tutkimuksissa.
Säkkijärven hirvenpää on kivilajin perusteella todennäköisesti valmistettu Aunuksen Karjalassa. Esineet ovat voineet liikkua muun muassa lahjojen vaihdon välityksellä pitkiäkin matkoja.
Kuusamon ja Säkkijärven hirvenpäät ajoittuvat kivikauden lopulle, 2000-luvulle tai 1000-luvun alkuun eaa. Lounais- ja Etelä-Suomeen oli jo 2000-luvulla eaa. kotiutunut pienkarjanhoitoon tukeutuva kulttuuri. Idässä ja pohjoisessa elettiin yhä metsästys- ja kalastustaloudessa.
Pienkarjanhoitajien kuuluisat vasarakirveet olivat todennäköisesti esikuva hirven- ja karhunpääkirveille, joita metsästäjä-kalastaja-yhteisöt alkoivat valmistaa.
Löytöpaikka tarkastettu
Kirveen löytäneet Virpit ilmoittivat löydöstään ilmoituspalvelu Ilpparin kautta. Ilpparista tieto meni Pohjois-Pohjanmaan museolle Ouluun, jonne Raimo Virpi toi hirvenpään.
Lue myös: Maailman vanhin riimukivi löydetty Norjasta, ikää mahdollisesti 2 000 vuotta
Pohjois-Pohjanmaan museo on tarkastanut löytöpaikan ja havainnut viitteitä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Jatkotutkimuksista löytöpaikalla ei olla vielä päätetty.
Löytöpaikka on yksityisaluetta, joten siellä ei saa käydä ilman lupaa. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin ei saa kajota muutenkaan, eikä niillä esimerkiksi saa käyttää metallinetsintä.
Hirvenpääkirves tulee esille Hämeen linnaan 16. toukokuuta avautuvaan Metsien kuninkaalliset -näyttelyyn.
Katso myös: Suomen ensimmäisillä asukkailla oli käytössään oman aikansa huipputeknologiaa – arkeologi kertoo, mistä on kyse
9:26
