Kunta-alan suurimmissa ammattiryhmissä joka neljäs työskenteli vanhuuseläkkeen ohella

Eläkettä ja työntekoa yhdistetään varsinkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, mutta työtä ei näytetä tekevän siksi, että eläkkeet olisivat erityisen pieniä.

Tiedot selviävät julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan tutkimusraportista.

Kunta-alalla on ollut käytössä yleistä eläkeikää alemmat henkilökohtaiset eläkeiät, jotka voivat osaltaan lisätä työntekoa eläkkeen rinnalla, Kevan tiedotteessa todetaan.

– Eläkkeen ja työn yhdistäminen on yleisintä työvoimapulasta kärsivillä aloilla, sanoo Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola Kevan tiedotteessa.

Rahkola kiinnittää huomiota myös siihen, että eläkkeet ovat korkeammat niillä, jotka työskentelevät eläkkeen rinnalla.

– Se voi kertoa toisaalta pidemmistä ja vakaammista työurista, mutta myös siitä, että työtä tehdään motivoivan työn eikä pienen eläkkeen vuoksi.

Lue myös: Kokoomuksen tavoitteena on, että neljä viidestä työikäisestä on töissä vuonna 2030 – merkittäviä säästöjä myös sosiaalietuuksiin

Hoitoalalla ja opetusalalla noin neljännes alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista työskenteli vanhuuseläkkeen rinnalla vuonna 2020. Varhaiskasvatusalalla vastaava lukema oli 17 prosenttia.

Kevan tutkimuksessa tarkasteltiin työn ja eläkkeen limittymistä kunta-alalla, valtiolla sekä kirkon ja Kelan palveluksessa vuosien 2011–2020 aikana.

Kaikista kunta-alan alle 68-vuotiaista vanhuuseläkkeensaajista eläkkeen ohella työskenteli kyseisen vuosikymmenen aikana keskimäärin 7 prosenttia.

Uutinen jatkuu videon jälkeen.

Myös valtion leivissä jatketaan eläkkeen ohella

Vastaava ilmiö näkyy myös valtion töistä eläköityneillä.

Opetusala on valtiolla yleisin ammattiala, ja Kevan tutkimusraportin mukaan sen piirissä myös työn ja eläkkeen limittyminen on yleisintä.

Vuonna 2020 vanhuuseläkkeellä olevista opetusalan eläkeläisistä 24 prosenttia työskenteli eläkkeellä ollessaan.

Yliopisto- ja tutkimustyöntekijöistä 18 prosenttia ja sotilaista ja rajavirkamiehistä 10 prosenttia työskenteli eläkkeen rinnalla.

Kaikkiaan valtiolla alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista työskenteli vanhuuseläkkeen ohella keskimäärin 9 prosenttia tarkastelussa olleen vuosikymmenen aikana.

Lue myös: Suomessa tehdään pimeää työtä jopa 1,4 miljardilla eurolla vuodessa – näillä aloilla sitä tehdään eniten

Kutsumusammatit kutsuvat vielä eläköitymisen jälkeen

Kevan tutkimuksen perusteella vanhuuseläkkeen rinnalla työnteko on kaikkein yleisintä kirkon ja Kelan piirissä. Niiden palveluksessa olleista alle 68-vuotiaista eläkeläisistä 14 prosenttia työskenteli eläkkeen rinnalla.

Kevan tiedotteessa arvioidaan, että kirkon ammateissa on runsaasti niin sanottuja kutsumusammateissa olevia, mikä osaltaan voisi selittää pitkiä työuria ja työn jatkamista vanhuuseläkkeen rinnalla.

Uutinen jatkuu videon jälkeen.

Yleisintä eläkeläisenä työskentely oli papeilla, 16 prosenttia. Kiinteistöhuollon työntekijöistä, kerhojen ohjaajista sekä diakoneista 14 prosenttia alle 68-vuotiaista työskenteli vanhuuseläkkeen ohella.

Tilastoanalyytikko Janne Salonen toteaa Kevan tiedotteessa, että jatkotutkimus on tarpeen, jotta voitaisiin selvittää työntekijöiden motivaatiotekijöitä sekä työnantajien asenteita työn ja eläkkeen limittymiseen.

Kevan tutkimuksessa selvitettiin alle 68-vuotiaiden eläkkeensaajien työn ja eläkkeen limittymistä.

Tällä hetkellä eläkkeen karttuminen päättyy 68 vuoden iässä. Vuonna 1958 syntyneiden kohdalla raja nousee 69 vuoteen ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä raja on 70 vuotta.

Lue myös: Vertailu: Suomessa ja Ruotsissa maksettiin vähiten eläketurvaa