Työläisperheestä on nykyään huomattavasti vaikeampi nousta korkeakoulutetulle työuralle ja sitä tapahtuu aiempaa selvästi vähemmän. Lisäksi käynnissä on sosiaalisen vajoamisen ilmiö, jossa lapset kouluttautuvat vanhempiaan matalammin. Näin toteaa MTV Uutisille professori Harri Melin.
– Ei ole enää sellaisia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen kohoamiseen kuin aikanaan on ollut. Yhteiskunnan keskiluokkaistuminen ja työmarkkinoiden kiristyminen ovat ne kaksi syytä sille, miksi luokkahyppyjä nähdään tänä päivänä niin harvoin.
Melinin koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolla.
11:05
MTV Uutiset vieraili luokkahypyn tehneen Laura Tähkävuoren luona. Tähkävuori on käsitellyt taustaansa myös "Missä olet Laura" -podcastissaan. Yliopistoon ja viestintäalalle päätynyt Tähkävuori on ylpeä työväentaustastaan. Katso haastattelu.
Huono-osaisuus kasvussa
Melin puhuu sosiaalisen vajoamisen ilmiöstä. Myöskään vanhemmat eivät tuupi lapsiaan koulutuksen tielle takavuosien tavoin.
– On hyvin paljon havaittavissa sen kaltaisia siirtymiä siitä, että lasten koulutustaso on vanhempiaan alhaisempi. Työväenluokkaiset perheet kannusti lapsiaan hankkimaan lapsiaan paremman koulutuksen kuin mitä vanhemmilla on. Tässä on koulutuskulttuurin muutos nähtävillä.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Melinin mukaan sukupolvien ylimenevä huono-osaisuus on kasvussa ja yhteiskunta on kaksinapaistumassa hyvä- ja huono-osaisiin. Orpon hallitus saa risuja.
– Hallitus on pikemminkin kiristänyt sellaista sosiaaliturvaa ja heikentänyt sellaisia sosiaalisia tukiverkkoja, jotka olisivat omiaan tukemaan köyhiä nousemaan omista tilanteistaan.
– Suomalainen yhteiskunta on kovempi yhteiskunta huono-osaisille kuin se on aikaisemmin ollut, toteaa professori.
Katso myös uutisjuttumme aiheesta:
1:52
