Kukaan ei tiedä, millaisia lastensuojelulaitoksia Suomessa on – yksi ongelma nousee ylitse muiden

16:11
Miksi vaikeissa tilanteissa kärsivät lapset jäävät ilman apua? Tällaisena asiantuntijat näkevät Suomen lastensuojelun tilanteen!

Lastensuojelulaitosten määrä ja laatu ovat kysymysmerkkejä Suomessa, sanoo lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen. Yksi suurimmista ongelmista on, että laitoksissa hoidetaan sellaisia lapsia, jotka saisivat parempaa apua jostain muualta.

Lastensuojelun puutteet ovat yksi viime vuosien vakavimmista perus- ja ihmisoikeusloukkauksista Suomessa.

Näin sanoo lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen. Pekkarisen mukaan yksi syy on se, että lastensuojelun piiriin pakkautuu lapsia, joita syystä tai toisesta ei hoideta muualla.

– Se on nähdäkseni suurin ongelma. Meillä ei perus- tai erityistasolla löydy muita palveluja näille lapsille, Pekkarinen toteaa.

Lastensuojelussa on Pekkarisen mukaan päihdehuollon mentävä aukko. Samaa mieltä on kokemäkeläisen lastensuojelulaitos Koskenkylän johtaja Carita Huvinen.

10:35
Carita Huvinen (vas.) ja Elina Pekkarinen keskustelivat MTV Uutiset Liven lisäksi Uutisaamussa. Katso keskustelu tästä!

Huvinen kertoo, että Koskenkylään tulevilla lapsilla saattaa olla takanaan vuosien päihdekierre, josta vieroittautuminen voi olla vaativaa.

Hän sanoo, että välillä vieroitusoireet saattavat alkaa vasta kolmen päivän kuluttua laitokseen sijoittamisesta. Huvisen mukaan joskus ainoa keino on laittaa lapsi eristyksiin muista.

Eristyksen saa kuitenkin lastensuojelulain mukaan tehdä vain 24 tunniksi. Se ei Huvisen mukaan aina riitä. Huvinen sanoo, että tilanne voi olla vaarallinen sekä laitoksen henkilökunnalle että vieroitusoireista kärsivälle lapselle itselleen.

– Eristäminen on tällä hetkellä ainut keino, jolla vakavista vieroitusoireista kärsivät lapset voidaan turvata. Tarvitaan lisää päihdehoitopaikkoja.

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa, että lastensuojelulaitos ei ole oikea paikka hoitaa esimerkiksi psykoottisia oireita tai vieroitusta.

– Välillä voisi miettiä, onko laitos oikea paikka tehdä töitä tällaisten lasten kanssa. Meillä pitäisi rohkeammin miettiä myös perhetöitä ja muita ratkaisuja.

Kantelumäärissä suurta kasvua

Lastensuojelun ongelmat näkyvät myös oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa. Tiistaina julkaistun sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan kantelumäärät kasvoivat merkittävästi vuosien 2019–2020 aikana.

Yksi merkittävimmistä selvityksen havainnoista on, että lasten sijaishuollon valvonnassa on suuria puutteita. Oikeusasiamiehen ratkaisuissa on esimerkkejä, joissa kunnat ovat jättäneet puuttumatta tietoonsa tulleisiin epäkohtiin, eikä lapsia ole välttämättä tavattu lainkaan.

Selvityksessä mainitaan myös, että lastensuojelulain rajoitussäännösten soveltamisessa on perustavanlaatuisia puutteita.

Raportin mukaan puutteet ovat hämmentäviä, sillä "kyseiset säännökset ovat olleet lastensuojelun lainsäädännössä jo vuodesta 2006 alkaen, eli kaikkiaan 14 vuotta."

"Olemmeko me tilanteen tasalla?"

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa, että lasten huostaanottaminen itsessään on rajoitus ihmisoikeuksiin. Kaikkien lapsen elämää rajoittavien jatkotoimien pitää perustua lakiin.

– Päätökset pitää tehdä ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Tärkeää on, että päätökset ovat yksilöllisiä ja ne perustellaan.

Lastensuojelutyö on myös erittäin vaativaa. Pekkarinen myöntää, että valvovilta viranomaisilta tulee välillä ristiriitaisia ohjeistuksia.

– Se on erittäin valitettavaa kentän kannalta.

Pekkarinen sanoo, että Suomessa kukaan ei tiedä, kuinka paljon ja millaisia lastensuojelulaitoksia Suomessa on. Yli 18 000 lasta on tällä hetkellä sijoitettuna kodin ulkopuolelle lastensuojelulaitoksiin tai sijaisperheisiin.

– Kyllä se panee kysymään, olemmeko me tilanteen tasalla. On kuitenkin iso päätös ja perusoikeusratkaisu, että ihminen siirretään kotoa asumaan muualle.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja