Lastensuojelun laitospalvelujen kustannukset ovat nousseet vuodessa lähes 150 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuitenkin lapsia sijoitettiin laitoksiin 185 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuorokausihinnoissa on valtavia eroja.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin keräämien tietojen mukaan kustannusten nousua laitospalveluissa selittävät yksityisten palveluntuottajien hinnankorotukset uusissa kilpailutuksissa, joiden perusteella hintojen korotukset vaihtelevat eri hyvinvointialueilla 8 prosentista 27 prosenttiin.
Erityisen tason sijaishuoltovuorokausi on toisaalla 600 euroa, toisaalla 1900 euroa.
Myös markkinoilta hankittavissa avohuollon palveluissa havaittiin hintojen nousua.
– Tällainen kustannuskehitys on täysin kestämätöntä ja se jatkuu samanlaisena tänäkin vuonna. Ensi vuonnakin saamme taas ihmetellä samaa asiaa, toteaa hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Hinnat uhkaavat nousta ensi vuonnakin, sanoo hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.MTV Uutiset / Joonas Lepistö
"Vino palvelujärjestelmä"
Samaan aikaan eri puolilla Suomea hyvinvointialueet käyvät muutosneuvotteluita.
– Väkeä irtisanotaan. Valtakunnassa tunnettiin kollektiivista tuskaa, kun viime vuoden budjettiriihessä kirjattiin, että sosiaalipalveluista tulisi säästää 100 miljoonaa euroa. Mistään ei tuntunut löytyvät mitään säästettävää ja sitten kukkaron pohjasta valuu ulos vuodessa melkein 150 miljoonaa euroa ulos ilman, että sille kukaan mitään mahtaa. Todella turhauttavaa, Puustinen-Korhonen sanoo.
Hyvilistä kerrotaan MTV Uutisille, että ympärivuorokautisia asuinyksikköjä on Suomessa noin 850, joista yksityisen palveluntuottajan ylläpitämiä on noin 650. Julkisen puolen tuottajista valtion koulukodeilla on noin 25 asuinyksikköä, loput ovat hyvinvointialueiden ylläpitämiä.
– Tästä näkee, että palvelujärjestelmä on aika vino ja markkinatoimijoilla on vahva asema, Puustinen-Korhonen sanoo.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Vaativaa sijaishuoltoa tarvitsevien määrä kasvussa
Useilta hyvinvointialueilta saatujen tietojen mukaan vaativaa sijaishuoltoa tarvitsevien lasten määrä on ollut kasvussa, mikä on nostanut kustannuksia ja vaativan sijaishuollon hankintatarvetta markkinoilta. Tätä selittää osittain puutteet lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon saatavuudessa, jolloin puuttuvaa palvelua joudutaan korvaamaan sijaishuollolla.
– Etenkin vaativan sijaishuollon markkinoilla toimii palveluntuottajia, jotka eivät osallistu kilpailutuksiin. Laitospalveluja lapsille on hankittavissa tällöin ainoastaan lapsikohtaisina suorahankintoina. Tästä seuraa, että palveluista ja hintakehityksestä ei voida sopia puitesopimuksilla. Näissä tilanteissa hyvinvointialueella ei juurikaan ole keinoja hillitä kustannusten nousua, sanoo Puustinen-Korhonen.
Hyvinvointialueiden mukaan kustannuksia paisuttavat myös suorahankintoihin liittyvät lisärahoituspyynnöt, jotka johtuvat siitä, että lapsen sijoituksen alkamisen jälkeen palveluntuottaja on arvioinut, että ei pystykään olemassa olevilla resursseilla yksikköönsä sijoitettua lasta hoitamaan.
"Vahvaa bisneslogiikkaa"
Muutokset ovat asiantuntijan mukaan välttämättömiä.
– Lieneekö niin, että lastensuojelun laitospalvelujen hankkiminen markkinoilta pelkästään ostamalla nykyisenkaltaisella tavalla on tullut tiensä päähän? Kustannuksia tuntuu olevan mahdotonta saada hallintaan puhumattakaan siitä, että markkinoilla toimiessa ei lapsen sijoitusprosessiakaan saada riittävästi hyvinvointialueen haltuun.
Nykyjärjestelmässä ennen kaikkea lapset ovat häviäjiä, arvioi Puustinen-Korhonen.
– Sijoituspaikat vaihtuvat palveluntuottajien irtisanoessa lasten sopimuksia. Tällainen on lapselle vahingollista. Bisneslogiikka sijaishuollon markkinoilla on vahva. Pakottaminen suorahankintoihin, kun kilpailutuksiin ei osallistuta, tuntuu minusta todella ikävältä.
– Hyvinvointialueiden toimet oman tuotannon vahvistamiseksi näen oikeansuuntaisina.
Lapset oireilevat yhä pahemmin
Sijaishuoltoa tarjoavien yritysten mukaan hintoja selittää useampi tekijä.
Familar Oy:sta muistutetaan, että hintojen nousu ei ole yksinomaan yksityisen sektorin ilmiö, vaan se koskee myös julkista tuotantoa.
– Tärkeimmät tekijät hintojen nousussa ovat lasten hoitotarpeiden kasvu, henkilöstön palkkakustannusten nousu, inflaatio ja yleisen kustannustason nousu sekä palveluiden laatuvaatimusten nousu, sanoo Familarin johtaja Mervi Elfving.
Humana Suomen mukaan lastensuojelulapset tarvitsevat yhä vaativampaa tukea elämäänsä.
– Sijaishuoltoon päätyvät lapset oireilevat yhä vaativammin ja tarvitsevat siksi entistä vahvempaa tukea ja resursointia. Lisääntynyt resurssitarve ja koulutusvaatimusten kasvu lisäävät kustannuksia ja nostavat hintoja. Samalla myös toimitiloja koskevat vaatimukset ovat kasvaneet asiakkaiden vaativahoitoisuuden myötä, toteaa Humanan lastensuojelupalveluiden toimialajohtaja Kimmo Huhtimo.
– Viime vuosina hintoja on nostanut myös kysynnän lasku, koska lastensuojelussa henkilöstö- ja tilakustannukset eivät jousta alaspäin, vaikka asiakaspaikoista vain osa olisi käytössä, jatkaa Elfving.
Yritykset eivät allekirjoita sitä, etteikö kilpailutuksiin osallistuttaisi.
– Kilpailutuksiin osallistutaan aktiivisesti ja näin toimimme myös itse palveluntuottajina. On olemassa yksittäisiä poikkeuksia, jolloin emme ole osallistuneet kilpailutukseen, näitä tilanteita on kuitenkin syntynyt hyvin harvoin, sanoo Elfving.
Huhtimon mukaan kyse on yksittäistapauksista.
– Ne liittyvät tilanteisiin, joissa kilpailutuskategoriat eivät vastaa tarjottavaa palvelua tai määritelty kattohinta ei mahdollista palvelun vastuullista tuottamista.
Humanalla vuosi sijaishuollon yksikössä maksaa 125 000 eurosta 300 000 euroon, riippuen yksikön vaativuustasosta. Familar ei suoraan kerro hintojaan.
Familar Oy:n liikevoittoprosentti oli viime vuonna 7,7. Humana Suomen liikevoittoprosentti viime vuonna oli 6,5.
