Miksi Koskelan surmattu nuori jäi ilman lastensuojelun apua? – "Aina kun lapsi menehtyy, olemme epäonnistuneet"

Miksi lapsi jää ilman suojelua lastensuojelulaitoksessa? Kysymys on noussut esille Koskelan teinisurman ja sitä seuranneen jälkipyykin myötä.

Yle uutisoi viime viikolla, että Koskelan surman uhri jäi vaille yhteiskunnan tukiverkkoja. Lastenkoti ei etsinyt surmattua poikaa vaikka hän oli kadonnut, minkä lisäksi koululaitoksesta löytyi puutteita. Poliisi tutkii lastnsuojelun ja koulun toimintaa.

Lue myös: Rikostoimittajan kommentti: Koskelan teinisurmassa on kyse puhtaasta julmuudesta

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hänen mukaansa henkilöstövajaus, kiire ja lapseen liittyvät tekijät ovat mahdollisia selittäjiä Koskelan tapauksen taustalla.

– Koskelan tapauksestahan tiedämme vain, mitä julkisuudessa on ollut, Pekkarinen sanoo.

Lue myös: Nuoret karkaavat lastensuojelusta eivätkä työntekijät voi tehdä mitään: "Takaisin tulee raiskattu tyttö tai poika, jonka elämä on tärvelty"

Yksi asia on kuitenkin selvä.

– Aina kun lapsi menehtyy, olemme epäonnistuneet yhteiskuntana, Pekkarinen sanoo.

Perään pitäisi lähteä heti

Koskelan surman uhri lähti lastensuojelulaitoksesta perjantaina ja oli kateissa koko viikonlopun. Lastensuojelulaitos ei Ylen mukaan etsinyt poikaa koko viikonloppuna. Ruumis löydettiin maanantaina.

Kokemäkeläisen lastensuojelulaitos Koskenkylän johtaja Carita Huvinen sanoo, että katoamistapauksessa laitoksen tehtävänä on lähteä lapsen perään.

– Heti kun lapsi on yksin ulkona, hän on altis rikoksille ja muille vaaratekijöille. Kyllähän meitä jo laki velvoittaa etsimään lapsia.

Lue myös: Koskelan teinisurma: Poliisi epäilee taustalla pitkään jatkunutta "vakavaa kiusaamista" – epäillyt kävivät katsomassa uhria seuraavana päivänä

Huvinen muistuttaa, että niin sanotut hatkatapaukset ovat monimuotoisia. Usein nuori lähtee tapaamaan kavereitaan. Huumeriippuvaista lasta taas saattaa ohjata tarve saada huumausaineita.

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että laitoksissa on inhimillisiä tilanteita, joiden vuoksi hatkat ottanutta lasta ei lähdetä heti etsimään.

– Tyypillisesti tilanne laitoksessa saattaa olla sellainen, että ihminen on yksin yövuorossa tai ajatellaan, että lapsi on turvassa. Mutta ajattelen niin, että kun vuoroja on useampia, niin että kun lisätyövuoroja tulee, niin perään täytyy lähteä viimeistään seuraavana päivänä.

Lue myös: Maria alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana – karkasi kymmeniä kertoja lastenkodista ja joutui miesten hyväksikäyttämäksi

Pekkarisen mielestä lastensuojelun pitää hatkatapauksissa vähintään tavoitella lapsen lähipiiriä sekä sukulaisia ja ilmoittaa tapauksesta.

Vankilakeinot, muttei vankila

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että Suomen lastensuojelulaista löytyy riittävästi keinoja pitää sijoitettu lapsi turvassa. Hän kehottaa lukemaan lastensuojelulakia ja vankeuslakia rinnakkain.

– Vankiloissa ja lastensuojelulaitoksissa on kutakuinkin samat rajoittamistoimenpiteet käytössä.

Lue myös: Lastensuojeluilmoitukset selvässä kasvussa: Näin vanhempi voi ehkäistä lapsensa pahoinvointia – yksi toistuva kysymys voi olla ratkaiseva

Carita Huvinen muistuttaa, että lastensuojelulaitoksissa asuvat lapset eivät istu elinkautista vankeustuomiota.

– Monta kertaa kylältä saattaa tulla soittoa, että miksi lapsia ei pidetä vain lukkojen takana.  Emme me niin voi tehdä. Me yritämme tarjota lapsille mahdollisimman normaalin elämän. He ovat vaikeasti oirehtivia lapsia, joilla voi olla päihde- tai muita ongelmia. Ja he tarvitsevat aikuisten apua.

Lue myös: Kukaan ei tiedä, millaisia lastensuojelulaitoksia Suomessa on – yksi ongelma nousee ylitse muiden