Miksi Koskelan surmattu nuori jäi ilman lastensuojelun apua? – "Aina kun lapsi menehtyy, olemme epäonnistuneet"

10:35
Koskelan tapauksesta ja lastensuojelusta keskusteltiin tiistaina Uutisaamussa.

Lastensuojelu ei etsinyt Koskelan teinisurman uhria, vaikka surmattu nuori oli kateissa koko viikonlopun, kertoi Yle viime viikolla. Lapsiasiainvaltuutetun ja lastensuojelulaitoksen johtajan mukaan kadonneen nuoren perään pitäisi yleensä lähteä mahdollisimman nopeasti.

Miksi lapsi jää ilman suojelua lastensuojelulaitoksessa? Kysymys on noussut esille Koskelan teinisurman ja sitä seuranneen jälkipyykin myötä.

Yle uutisoi viime viikolla, että Koskelan surman uhri jäi vaille yhteiskunnan tukiverkkoja. Lastenkoti ei etsinyt surmattua poikaa vaikka hän oli kadonnut, minkä lisäksi koululaitoksesta löytyi puutteita. Poliisi tutkii lastnsuojelun ja koulun toimintaa.

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hänen mukaansa henkilöstövajaus, kiire ja lapseen liittyvät tekijät ovat mahdollisia selittäjiä Koskelan tapauksen taustalla.

– Koskelan tapauksestahan tiedämme vain, mitä julkisuudessa on ollut, Pekkarinen sanoo.

Yksi asia on kuitenkin selvä.

– Aina kun lapsi menehtyy, olemme epäonnistuneet yhteiskuntana, Pekkarinen sanoo.

Perään pitäisi lähteä heti

Koskelan surman uhri lähti lastensuojelulaitoksesta perjantaina ja oli kateissa koko viikonlopun. Lastensuojelulaitos ei Ylen mukaan etsinyt poikaa koko viikonloppuna. Ruumis löydettiin maanantaina.

Kokemäkeläisen lastensuojelulaitos Koskenkylän johtaja Carita Huvinen sanoo, että katoamistapauksessa laitoksen tehtävänä on lähteä lapsen perään.

– Heti kun lapsi on yksin ulkona, hän on altis rikoksille ja muille vaaratekijöille. Kyllähän meitä jo laki velvoittaa etsimään lapsia.

Huvinen muistuttaa, että niin sanotut hatkatapaukset ovat monimuotoisia. Usein nuori lähtee tapaamaan kavereitaan. Huumeriippuvaista lasta taas saattaa ohjata tarve saada huumausaineita.

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että laitoksissa on inhimillisiä tilanteita, joiden vuoksi hatkat ottanutta lasta ei lähdetä heti etsimään.

– Tyypillisesti tilanne laitoksessa saattaa olla sellainen, että ihminen on yksin yövuorossa tai ajatellaan, että lapsi on turvassa. Mutta ajattelen niin, että kun vuoroja on useampia, niin että kun lisätyövuoroja tulee, niin perään täytyy lähteä viimeistään seuraavana päivänä.

Pekkarisen mielestä lastensuojelun pitää hatkatapauksissa vähintään tavoitella lapsen lähipiiriä sekä sukulaisia ja ilmoittaa tapauksesta.

Vankilakeinot, muttei vankila

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että Suomen lastensuojelulaista löytyy riittävästi keinoja pitää sijoitettu lapsi turvassa. Hän kehottaa lukemaan lastensuojelulakia ja vankeuslakia rinnakkain.

– Vankiloissa ja lastensuojelulaitoksissa on kutakuinkin samat rajoittamistoimenpiteet käytössä.

Carita Huvinen muistuttaa, että lastensuojelulaitoksissa asuvat lapset eivät istu elinkautista vankeustuomiota.

– Monta kertaa kylältä saattaa tulla soittoa, että miksi lapsia ei pidetä vain lukkojen takana.  Emme me niin voi tehdä. Me yritämme tarjota lapsille mahdollisimman normaalin elämän. He ovat vaikeasti oirehtivia lapsia, joilla voi olla päihde- tai muita ongelmia. Ja he tarvitsevat aikuisten apua.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja