Koulunkäynnin laiminlyönti on tavanomainen lastensuojeluilmoituksen syy.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut Suomessa kymmenen vuoden ajan useiden tuhansien vuositahdilla. Se, mistä ilmoitukset kertyvät, on kuitenkin pitkälti pimennossa.
Lastensuojeluilmoituksia kirjattaessa merkitään yhteydenottajataho, joka voi olla esimerkiksi poliisi, terveydenhuollon ammattihenkilö tai joku koulun henkilökunnasta.
Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Raikio kertoo, että koulut ovat yksi merkittävimmistä ilmoittajatahoista. Opetus ja koulutus erottuu reilun 20 ilmoittajatahon joukosta nopeasti kasvaneella osuudellaan Helsingissä.
– Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tekemät lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät 17 prosentilla viime vuonna sitä edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Raikio pääkaupungin tilanteesta.
Yleisimmät lastensuojeluilmoitusten syyt Helsingissä olivat viime vuonna kasvatuksesta vastaavan – eli käytännössä lapsen huoltajan – päihteiden käyttö ja koulunkäynnin laiminlyönti.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta saatujen tietojen perusteella kouluissa tehdään keskimäärin joka viides lastensuojeluilmoitus. Vastaava koulujen osuus ilmoituksista saadaan myös Oulun kaupungin luvut ilmoittavalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Kaikista ilmoittajatahoista ja niitä koskevista ilmoitusmääristä kertyy koko Suomen kattavaa tietoa vasta ensi vuoden lopulta lähtien, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Martta Forsell.
– Siirrymme kapeasta todella monipuoliseen tietopohjaan. Tilastoijana minua kiinnostaa erityisesti, mitä lastensuojeluilmoituksille tapahtuu, minkälaisia palvelupolkuja ne aloittavat ja millaisiin palveluihin ne johtavat, Forsell sanoo.
Lastensuojeluilmoituksien tarkastelua laajentava kehitysaskel on toivottu, vahvistaa Opetushallituksen yksikön päällikkö ja opetusneuvos Laura Francke.
Ilmoituskynnys on madaltunut
Lastensuojeluilmoitusten määrän kehittymistä on jo tähän mennessä seurattu THL:ssä tarkkaan, myös ikäryhmittäin. Esimerkiksi joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus viime vuonna.
Viime vuonna lastensuojeluilmoitus tehtiin yhteensä 115 049 lapsesta. Vuonna 2020 vastaava luku oli 87 233.
Erityisesti 7–12-vuotiaiden sekä 13–15-vuotiaiden ryhmissä ilmoitusmäärät ovat kasvaneet. Näissä ikäryhmissä lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten määrä kasvoi reilulla 20 000:lla vuosien 2020 ja 2024 välillä.
Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa, eri alueilla ja eri tahojen kautta, vahvistaa myös sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Tiina Muinonen.
– Kouluista olen kuullut, että siellä tehdään lastensuojeluilmoituksia lisääntyvissä määrin.
Ajan saatossa ilmoituskynnystä on madallettu ja ilmoitusvelvoitteita on kiristetty. Lastensuojelulaissa on säädetty tahot, jotka ovat ilmoitusvelvollisia. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen.
Suomessa toteutetaan parhaillaan lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta ja tämän työn yhteydessä voitaisiin Muinosen mukaan pohtia lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä.
– Sitäkin voitaneen miettiä, mitä koulussa voitaisiin tehdä vieläkin enemmän ennen sitä lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojelu on viimesijainen tukimuoto, muistuttaa Muinonen.
Varhainen selvittely kannattaa
THL:n mukaan lastensuojelun kehitystä kuvaavat mittarit ovat pysyneet vakaina – lukuun ottamatta lastensuojeluilmoituksien määrän kasvua.
Kouluissa ei odoteta lapsen ongelmien lisääntymistä toimettomina, huomauttaa Opetushallituksen opetusneuvos Tanja Väänänen. Hänen mukaansa koulun henkilökunta tietää, että lapsen merkittävistä haasteista kannattaa keskustella huoltajien kanssa heti huolen herättyä.
– Tilanteeseen voidaan vaikuttaa ajoissa, jotta se ei pääsisi kehittymään epäsuotuisaan suuntaan. Näin menetellen voidaan välttää lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarve.
Opetustoimen henkilöstöön kuuluvalla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus viipymättä, jos tilanne vaatii sitä, Väänänen huomauttaa.
Hyvinvointialueiden yhtiön Hyvilin erityisasiantuntija Aila-Puustinen Korhonen korostaa Opetushallituksen tavoin koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksien varhaisen selvittämisen tärkeyttä.
– Koulun tuki oppimiseen ja perheen tarvitsema tuki on varmistettava. Psykologipalvelujen tulisi lähentyä kouluterveydenhuoltoa ja kuraattoripalvelujen tulisi lähentyä hyvinvointialueen sosiaalipalveluja ja lastensuojelua. Koulun sote-ammattilaisista saisi moniammatillisen tiimin asioita selvittelemään, Puustinen-Korhonen sanoo.
Muitakin asioita Puustinen-Korhonen on pohtinut lastensuojelun näkökulmasta koskien viimeaikaista kehitystä kouluissa. Hänen mukaansa koulut tekevät paljon lastensuojeluilmoituksia kouluakäymättömyyden perusteella.
– Kouluakäymättömyyden selvittely on ensisijaisesti koulun tehtävä. Lastensuojelun tehtävä on selvittää lastensuojelun tarvetta ja tarjota tarpeenmukaisia tukitoimia.
Kouluakäymätön tarkoittaa oppilasta, jonka koulunkäyntiä ei voida pitää säännöllisenä poissaolojen takia.
Lisäksi Puustinen-Korhonen nostaa esiin, miten oppimisongelmien selvittämisen vastuuta olisi selkiytettävä lainsäädännöllä.
– Ongelmien selvittäminen koulun ja kodin yhteistyönä ei ole nykyisellään minkään tahon lakisääteinen tehtävä.