Norjalainen maastohiihdon sprinttihirmu Kristine Stavås Skistad, 25, on sauvonut valtavan railon pikamatkan ruotsalaisdominanssiin kahden viime kauden aikana. MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä näkee Skistadissa viitteitä Norjan mieshiihdon tähtiin Johannes Hösflot Kläboon ja Petter Northugiin.
Skistad nousi hiihtomaailman tietoisuuteen kaudella 2018-2019, kun hän ylsi viidenneksi maailmancupin sprintissä Lillehammerissa. Tämän jälkeen edessä oli pari hankalampaa kautta, mikä viritti ajatuksia muutoksesta.
Viimeiset kaksi sesonkia pitkänhuiskea ja vahvarakenteinen Skistad on harjoitellut maajoukkueen ulkopuolella, valmentajansa Lage Sofienlund alaisuudessa Drammenin eteläpuolella Konnerudissa.
Muutos on kannattanut.
LUE MYÖS: Kuka olisi uskonut tätä hiihdon suomalaisyllättäjästä? Jari Isometsä puhuu jo poikkeuksellisesta kaudesta
Kun Skistadilla oli kasassa kolme finaalipaikkaa maailmancupin sprinteissä ennen kautta 2022-2023, viimeisen puolentoista vuoden aikana niitä on tullut 19 lisää. Näistä 16 päättyi palkintosijaan, kymmenen voittoon.
– Hän on täysin uniikki.
– Meillä on ollut pieniä ongelmia perinteisen hiihdon tekniikan kanssa. Ylämäissä hänen menonsa on brutaalia. Kun hän hiihtää perinteistä niin hyvin, että hän murskaa maailman eliitin, se on hauskaa, valmentaja Sofienlund maalaili norjalaismedia VG:lle Drammenissa aiemmin tällä viikolla tulleen voiton jälkeen.
Drammenissa Skistad korosti ylivoimaansa hidastamalla vauhtiaan loppusuoralla ruotsalaistähtien edessä. Lisäksi hän lähti kunniakierrokselle jo ennen Frida Karlssonin maaliintuloa.
– Tulin Skistadia vastaan, kun hän oli kunniakierroksella. Minusta se oli aika traaginen näky, Karlsson totesi Expressenille.
– Jos hän haluaa olla ylimielinen, niin hän voi olla sitä, mutta minusta nöyryys on mukavampaa.
Falunissa voittaja Skistad nosti sormen huulilleen maaliviivalla, kuin hiljentäen ruotsalaisyleisön.
LUE MYÖS: Norjalainen hiihtosuuruus riisuutui puhuessaan tv-lähetyksessä
Asiantuntija Jari Isometsä ei näe tässä mitään väärää.
– Se voi olla, että hän on ottanut Petter Northugilta oppia. Siinä on hyvä esikuva. Aika paljon hän käyttäytyy samalla tavalla, ja varsinkin ruotsalaisia kohtaan, Isometsä heittää viitaten 15-kertaiseen arvokisavoittajaan.
– Ihan hyvä, että tällaista on. Se on kuitenkin hyväntahtoista keljuilua. Skistad ei selvästikään pelkää kilpailua.
Riita Norjan liiton kanssa
Skistad sai nuorena kasvuhormonia murrosikänsä vauhdittamiseen. Hoito suoritettiin valmisteilla, jotka eivät kuulu huippu-urheilun kiellettyjen aineiden listalle.
Alkuvuodesta 2019 Skistad kritisoi Norjan hiihtoliittoa napakasti, kun se julkaisi tiedotteen hänen ja Helene Marie Fossesholmin saamista kasvuhormonihoidoista. Liiton mukaan tietojen julkaisusta oli sovittu perheiden kanssa, mutta he olivat eri mieltä.
Kun Skistad on harjoitellut viime vuodet maajoukkueen ulkopuolella. Nyt kun Trondheimin ensi kevään MM-kotikisat lähestyvät, sprinttihirmulta on kyselty paljon paluusta.
– Kristinen on kysyttävä itseltään ennen kaikkea sitä, mikä on parasta hänelle Trondheimin MM-kisoja ajatellen, Sofienlund toteaa.
– Vaihdos sisältäisi totta kai riskin. Olemme löytäneet jotain, mikä toimii, joten siinä pysyminen houkuttelee. Huippu-urheilussa on kuitenkin tärkeää tutkia myös muuta. Ehkä meidän pitää harkita juuri sitä, jotta pääsemme uudelle tasolle.
Norjan Viaplayn asiantuntija Maiken Caspersen Falla, entinen huippusprintteri, on sitä mieltä, ettei Norjalla ole varaa pitää parhaita hiihtäjiä maajoukkueen ulkopuolella. Parhaiden on harjoiteltava yhdessä, jotta Norjan naishiihto ponnistaa ylös pettymyskaudesta.
LUE MYÖS: Veridoping jätti entiseen maailmancup-hiihtäjään syvät jäljet – "Ilman perheeni tukea, en ehkä olisi enää tässä"
Kun maailmancup-kautta on jäljellä kaksi kilpailua, Heidi Weng on parhaana norjalaisnaisena kokonaiskisan yhdeksäntenä. Skistad oli sprintticupin kakkonen.
– Se on aspekti, totta kai. Haluamme, että Norjan maajoukkue on mahdollisimman vahva. Mutta sitten pitää pohtia myös maajoukkuetta kokonaisuutena. Onko se oikein, että meillä pitäisi olla tämä malli, jossa edustamme Norjaa valtiona? Onko olemassa muita malleja? Seurapohjaisia, arkipäivän malleja, jotka voivat haastaa nykypäivän maajoukkuemallia? Ehkä tuon ympärille voisi miettiä muutoksia, Sofienlund pyörittelee.
Skistad ei antanut Drammenissa lainkaan kommentteja kysymyksiin mahdollisesta maajoukkuepaluusta tai siihen liittyvistä riskeistä.
Häneltä kysyttiin vastausta myös Fallan näkemykseen.
– Ihmiset saavat kertoa mielipiteensä, Skistad tokaisi.
"Yhtä ylivoimainen kuin Kläbo"
Skistad päätti viime kauden viiden sprinttikisan voittoputkeen. Tällä sesongilla voittoja on tullut samaiset viisi – näistä kolme viimeisintä putkeen.
Menestystä on tullut niin vapaalla kuin perinteisellä.
– Hän on tällä hetkellä jollakin muotoa yhtä ylivoimainen kuin Johannes Hösflot Kläbo miehissä. Hän on kuitenkin rajallisempi hiihtäjä kuin Kläbo, sillä hän tarvitsee tietynlaisen maaston. Jos on oikein pitkä sprintti ja rankka maasto, niin hän ei voita ruotsalaisia. Esimerkiksi Rukalla hän ei voita, Isometsä arvioi.
Skistadille sopiikin helpompi sprinttilatu, ja varsinkin sellainen, jossa on laskuvoittoinen loppu ja tasatyöntöä suosiva loppusuora.
– Vauhtireservit hänellä on älyttömät verrattuna muihin.
Tällainen sprinttirata on tarjolla MM-Trondeimissa ensi vuonna.
– Vaikea kuvitella, että hän häviäisi siellä, Isometsä summaa.