Kun MS-tauti vei nelikymppisen Kristan työkyvyttömyyseläkkeelle, hän etsi lohtua kakkujen leipomisesta. Rohkeus kuitenkin riitti antaa työelämälle vielä uuden mahdollisuuden – nyt Krista leipoo kakkuja perheiden ja yritysten juhlatilaisuuksiin.
9:55
Video: Mikä on MS-tauti ja miten se vaikuttaa elämään? Huomenta Suomen vieraana neuroimmunologian professori Pentti Tienari ja MS-tautia sairastava Anu Valli.
Maskulainen Krista Saarinen, 46, ajatteli, että neljänkympin kynnyksellä alkamassa olisi uusi ihana elämänvaihe.
Elettiin vuotta 2012, perheen kaksi lasta eivät olleet enää pieniä ja Nokialla kuluttajasuhdemarkkinoinnin päällikkönä työskentelevällä Saarisella oli vielä roimasti työuraa jäljellä.
Haaveitakin oli, kuten ylempi korkeakoulututkinto, joka oli vielä toistaiseksi jäänyt suorittamatta.
Sitten firmassa alettiin käydä useita yt-neuvotteluja. Pian Saarinen alkoi kärsiä oudoista terveysongelmista.
– Ensin lääkäri epäili, onko minulla välilevyn pullistuma selässä, koska toinen jalkani alkoi laahata.
"Harva tietää, mitä MS-tauti on"
Useiden magneettikuvien jälkeen lääkäri soitti ja kertoi, että selkäytimestä oli löydetty useita tulehduspesäkkeitä.
– Ensimmäinen ajatukseni oli, että ahaa, eli buranaa. Tajusin asian todellisen laidan vasta, kun lääkäri totesi, että minulla on mitä todennäköisimmin MS-tauti.
Oli selvää, että elämä oli todella muuttumassa, mutta ei niin kuin Saarinen oli suunnitellut.
– Harva tietää, mikä MS-tauti on. Se kuulostaa pelottavalta ja siltä, että joutuu pyörätuoliin. Kävi vielä niinkin, että aivan juuri diagnoosin saatuani minua kysyttiin toiseen työpaikkaan. Menin vielä sanomaan että kiva, että olette kiinnostuneita, mutta minulle todettiin juuri MS-tauti.
Työstä luopuminen teki kipeää
MS-tauti, eli multippeliskleroosi on tauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan. Keskushermostoon syntyy tulehduspesäkkeitä, jotka voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita.
Usein MS-tauti alkaa näköhermon tulehduksella, jolloin sairastunut saattaa saada näköhermon häiriön. Muita tyypillisiä oireita ovat vaikeudet liikkumisessa, toimintakyvyssä ja tasapainossa.
Saarisen MS-taudin todettiin olevan aaltomaisesti etenevää muotoa. Aaltomaisessa MS-taudissa sairastuneella on pahenemisvaiheita, jolloin sairastuneen vointi voi muuttua huonommaksi.
– Luulen, että minulla on ollut tämä sairaus jo teini-iässä, mutta se tuli esiin vasta tuolloin, kun elämänvaihe oli todella rankka. Stressitaso nousi liian kovaksi, Saarinen miettii.
Toinen kova pala oli työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. Työ ja sen sosiaalinen piiri olivat aina olleet Saariselle merkittävä osa elämää, josta luopuminen teki kipeää.
– Ajattelin, että ei helvetti, mä olen 40 ja mun elämä on ohi.
Uusi ura käyntiin
Kun Saarinen jäi töistä pois, hän alkoi leipoa paljon.
Taikinasta löytyi lohtua surkealta tuntuvaan tilanteeseen ja Saarinen tykkäsi päästää luovuutensa valloilleen kakkuja tehdessään. Tyttären ylioppilasjuhlissa vieraat utelivat, mistä leivokset oli hankittu.
– Sitten sana alkoi kiertää ja yhtäkkiä ihmiset tilasivat minulta kakkunsa juhliin. Ensin yksityishenkilöt ja kohta soittoja tuli myös yrityksiltä.
Yhtäkkiä MS-taudista ja työkyvyttömyyseläkkeestä näyttikin olevan syntymässä jotain hyvää. Maskun kuntoutuskeskus auttoi alkuun ja päätös perustaa oma yritys syntyi lopulta melko nopeasti.
– Eläkeahdistus lähti heti, kun sain kertoa muille olevani yrittäjä. Sairauseläke tuo minulle turvaa, koska MS-taudin kanssa minun on kuunneltava kehoani. Voin silti toimia yrittäjänä ilman ongelmia.
Saarinen sanoo, että nyt hän kokee olevansa jopa iloinen, että asiat menivät näin. Hän on toiminut yrittäjänä nyt kolme vuotta. Kakkujen lisäksi hän tarjoaa konsultaatiopalveluja yritysviestinnän parissa.
– Vaikka sairastuinkin MS-tautiin, sain luovuuteni takaisin, Saarinen iloitsee.
"On kysytty, onko minun pakko tehdä töitä"
MS-tautia voidaan nykyisin hoitaa taudin muodosta riippuen lääkkein tai kuntoutuksella. Rochen lääketieteellinen johtaja ja lääkäri Anssi Linnankivi sanoo, että lääkityksen avulla taudin etenemistä voidaan hidastuttaa ja ihminen pysyy toimintakykyisenä pidempään.
– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa MS-tautia voitaisiin hoitaa niin, ettei sairastunut tarvitse apuvälineitä liikkumiseen ja vaikuta työkykyyn, SuomiAreena-tilaisuudessa puhunut lääkäri sanoo.
Koska tauti löydetään useimmiten nuorilta aikuisilta, on tärkeää, että sairastunut pystyisi jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään.
Krista Saarinen puolestaan peräänkuuluttaa kuntoutuksen merkitystä sairastuneille.
– Olen ollut usein suivaantunut Kelan tekemistä kuntoutuspäätöksistä ja minusta on tullut todella aktiivinen vammautuneiden oikeuksien puolestapuhuja.
– Joskus kuntoutuksen tärkein hyöty on se, ettei sairastunut mene huonompaan kuntoon. Mitä aktiivisempana ihminen pysyy eläköitymisen jälkeen, sitä pidempään hän säilyy toimintakykyisenä eikä tarvitse laitoshoitoa.
Linnankivi toivoo, että työnantajat osaisivat suhtautua avoimemmin MS-tautiin, jotta diagnoosi ei leimaisi sairastunutta.
– On hyvä muistaa, että sairastunut voi olla työkyinen vielä pitkään. Työ myös kuntouttaa ja toivoisin että työnantaja ymmärtää sen.
Saarinen toteaa, että töiden tekeminen sairauseläkkeen ohessa on antanut hänelle paljon merkitystä elämään.
– Minulta on kysytty, että onko minun pakko tehdä töitä. Minä puolestani kysyn, että miksi minä en saisi tehdä töitä. En halua olla paikallani tekemättä yhtään mitään.