Tuhannet ihmiset kokoontuivat Kiovassa osoittamaan mieltään niin kutsuttua korruptiolakia vastaan.
Ukrainan viranomaiset ja korruptiota vastaan taistelevat toimijat aikovat tehdä yhteisen toimintasuunnitelman, joka tähtää maan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen. Asiasta kertoi presidentti Volodymyr Zelenskyi Telegramissa keskiviikkoiltana.
Presidentti sanoi antavansa maan parlamentille lakiesityksen, joka säilyttää korruptiota vastaan taistelevien toimijoiden itsenäisyyden.
Zelenskyi allekirjoitti tiistaina lakiesityksen, joka rajoittaa kahden korruptionvastaisen viraston itsemääräämisoikeutta. Tuhannet ihmiset kokoontuivat keskiviikkona Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa osoittamaan mieltään niin kutsuttua korruptiolakia vastaan.
Kansalaisjärjestöt ovat niin ikään arvostelleet laajasti lakiesitystä, sillä se mahdollistaa maan hallinnon puuttumisen huomattavien korruptiotapauksien selvittämiseen.
Zelenskyi kirjoitti julkaisussaan, että kaduilla ja sosiaalisessa mediassa ilmaistut huolet on kuultu.
Rakenteet puhdistettava "venäläisvaikutteista"
Zelenskyin aiemmin allekirjoittaman esityksen mukaan Ukrainan korruptionvastainen virasto Nabu ja korruptionvastainen erityissyyttäjänvirasto Sapo siirtyvät jatkossa valtakunnansyyttäjän alaisuuteen. Valtakunnansyyttäjän nimittää puolestaan presidentti.
Nabu tutkii valtionvirastoissa esiintyvää korruptiota, kun taas Sapo ajaa korruptiosyytteitä muita tahoja vastaan. Vuonna 2015 perustettu Nabu on paljastanut laajalle pesiytynyttä korruptiota, johon ovat syyllistyneet myös Zelenskyin hallinnon edustajat.
Presidentti kommentoi asiaa myös varhain keskiviikkona pitämässään puheessa, jossa hän sanoi korruptiovastaisten virastojen jatkavan toimintaansa muutoksista huolimatta. Zelenskyi lisäsi, että Ukrainan korruptionvastaiset rakenteet tulee puhdistaa "venäläisvaikutteista".
Ukrainan parlamentti hyväksyi lakiesityksen tiistaina äänin 263–13. Esitys keräsi kannatusta erityisesti Zelenskyin vallassa olevalta Kansan palvelija -puolueelta.
Ennen keskiviikkoillan ilmoitustaan Zelenskyi oli vielä puolustanut allekirjoittamaansa lakiesitystä.
– Meillä kaikilla on yhteinen vihollinen: venäläiset miehittäjät. Ukrainan valtion puolustaminen edellyttää riittävän vahvaa lainvalvontajärjestelmää, joka takaa todellisen oikeuden tapahtuvan, Zelenskyi sanoi aiemmin keskiviikkona.
Ukrainalla takana vaikea siirtymä
Länsimaissa on ollut liiallisiakin odotuksia siitä, että Ukraina pystyisi sodan aikana merkittävästi vähentämään korruptiota ja muuttamaan järjestelmäänsä läpinäkyvämmäksi, arvioi STT:lle globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta aiemmin keskiviikkona.
– Historiallisten esimerkkien valossa se on aika vaikea tehtävä, Kullaa sanoi.
Kullaa muistutti, että sota-ajan johtajiin kohdistuvat suuret paineet. Sodan aikana tyytymättömyys lisääntyy samalla, kun johtajan kohtaamat haasteet kasvavat.
– Zelenskyin kohtaamat haasteet niin sisä- kuin ulkopoliittisesti ovat todella korkeat tämän sodan aikana, varsinkin nyt kun tämä on jatkunut näin kauan. Kun analysoidaan sitä lakia ja niitä muutoksia, niin nekin asiat on pakko ottaa huomioon, Kullaa sanoi.
Yhden puolueen kommunistisesta valtiomuodosta siirtyminen markkinatalouteen on ollut Kullaan mukaan Ukrainalle vaikea ja pitkä prosessi.
Kullaa kuitenkin painotti, että korruptiosyytökset ja poliittinen kilpailu Ukrainassa tapahtuvat raameissa, joissa demokraattisten vaalien kautta valta voi vaihtua.
Toimet saivat kritiikkiä EU:lta
EU-jäsenyyteen tähtäävä Ukraina on viime vuosikymmenen aikana lisännyt korruptionvastaisia toimiaan, mutta korruptio on yhä merkittävä ongelma maassa.
Vastustajat ovat sanoneet lakiesityksen vievän maan demokratiakehitystä taaksepäin. EU on niin ikään kutsunut lakiesitystä merkittäväksi askeleeksi taaksepäin. EU:n laajentumisasioista vastaava komissaari Marta Kos arvosteli parlamentin äänestystä. Kosin mukaan korruptionvastaiset instituutiot ovat erittäin tärkeitä Ukrainan EU-pyrkimyksille.
– Nabun itsemääräämisoikeutta turvaavien suojakeinojen purkaminen on merkittävä askel taaksepäin, Kos kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli puolestaan yhteydessä Ukrainan presidenttiin ja vaati tältä selitystä päätökselle, kertoi komission tiedottaja.
– Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja korruption torjunta ovat Euroopan unionin keskeisiä osa-alueita. Ehdokasmaana Ukrainan odotetaan pitävän nämä normit täysin voimassa. Kompromissia ei ole, tiedottaja sanoi Politicon mukaan.
Ukrainan entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba vuorostaan katsoi, etteivät korruptionvastaisiin virastoihin kohdistuvat toimet ole hyväksi Ukrainalle.
– Nyt presidentin tulee päättää, seisooko hän ihmisten puolella vai ei, Kuleba sanoi.
Myös Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kuvaili lakimuutosta erittäin huolestuttavaksi päätökseksi. Valtonen kommentoi asiaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
Valtonen kertoi olevansa huolissaan sekä korruptiolain vaikutuksista Ukrainan EU-pyrkimyksiin että ukrainalaisten puolesta.
– Ukrainalaiset joutuvat valitettavasti käymään tätä puolustustaistelua voidakseen nauttia eurooppalaisesta elämäntavasta ja elääkseen vahvassa demokratiassa, Valtonen sanoi lehdelle.
Suomi on Valtosen mukaan tehnyt lakimuutosta koskevan kantansa Ukrainalle erityisen selväksi.
Artikkelia päivitetty kauttaaltaan 24.7. kello 5.28.
Päivitetty otsikkoa ja juttua 23.7. kello 19.32, Zelenskyi tekee uuden lakiesityksen.