Koronaepidemia on saanut jotkut uskomaan koko sivilisaation romahdukseen – kollapsologit varautuvat jo yhteiskunnan jälkeiseen aikaan

Koronakriisin käynnistyessä tavaratalot tyhjenivät paikoin myyntiartikkeleista ja monet valmistautuivat pahimpaan. Koronavirus oli monelle esimerkki ja jopa esimakua siitä, kuinka yhteiskuntamme voi kriisin iskiessä murtua.

Niin sanotut kollapsologit valmistautuvat tilanteeseen, jossa tuntemamme yhteiskunta hajoaa. Tuoreehko termi perustuu englanninkielen sanaan collapse, jonka voisi kääntää romahdukseksi, hajoamiseksi tai luhistumiseksi.

Liikkeen taustalla on käsitys siitä, että jokainen sivilisaatio voi romahtaa.

Lue myös: Vanhaan ohjussiiloon rakentui luksusbunkkeri, jossa voi käydä elokuvissa, supermarketissa tai koirapuistossa maailmanlopun aikana – kurkista, miltä bunkkerissa näyttää sisällä

Ekologiset kysymykset motivaattori monelle

Kulkutauti voi olla yksi esimerkki yhteiskuntaa horjuttavasta voimasta, mutta monta huolettavat ympäristötekijät: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamat ketjureaktiot.

Monet perustelevatkin valintaansa ennusteilla siitä, mitä ongelmia ilmastonmuutoksesta seuraa.

– Jos uskoo siihen, mitä tutkijat sanovat, niin ei ole aikaa hukattavaksi siihen, että se todistetaan, perheensä kanssa maatilan perustanut Matthew Watkinson sanoo The Sunille.

Koronakriisi oli kuitenkin monelle ratkaiseva niitti. The Sunin mukaan selviytymisvälineitä kauppaavien liikkeiden myynnit ovat kasvaneet jopa 5000 prosenttia.

– Paniikkiostokset supermarketeissa maaliskuussa ehdottomasti näyttivät meille, miten haurasta kaikki on ja kuinka nopeasti kaikki voi muuttua, Cornwallissa selviytymistavaroita myyvää liikettä pitävä Lincoln Miles sanoo The Sunille.

Lue myös: Amerikkalaiset hankkivat yksityisiä pommisuojia ydinsodan pelossa – MTV vieraili yhdessä syvällä maan alla

Valmiina rakentamaan yhteiskuntaa uudelleen

Liikkeen synty jäljitetään Sunin mukaan Pulizer-palkitun kirjailija Jared Diamondin vuoden 2005 teokseen Collapse: How Societies Choose to Fail or Succeed. Laajempaan julkisuuteen ajattelun toi ranskalaisten Pablo Servignen ja Raphaël Stevensin kirja How Everything Can Collapse kymmenen vuotta myöhemmin. Liike onkin erityisen voimakas Ranskassa.

The Sunin mukaan kollapsologit eroavat paljon mediassa olleista maailmanlopun varautujista survivaleista siinä, että he eivät oleta tulevaisuuden yhteiskunnassa pärjättävän yksilöinä tai perhekuntina.

Vaikka monet tavoittelevatkin omavaraisuutta ja irtautumista ylimääräisistä riippuvuussuhteista muuhun yhteiskuntaan, on sen pohjavire kuitenkin yhteistyöhön pohjaava: yhteiskuntajärjestelmän hajotessa heidän tarkoituksenaan on yhdessä luoda uusi, kestävälle pohjalle rakentuva yhteiskunta. Yleensä tavoitteena on maanläheinen elämä ja sopeutuminen maailman muutokseen, ei varautuminen tuomiopäivään.

Liikkeellä on kriitikkojakin. The Guardianin haastattelema filosofi Jean-Pierre Dupuy sanoo, että liike kuvittelee, että monimutkaiset järjestelmät kuten nykyinen yhteiskunta olisivat herkeämpiä luhistumiselle kuin pienet ja simppelit.

Lisäksi Dupuy pelkää ajattelutavasta muodostuvan itseään toteuttava ennuste: Jos romahduksen uskotaan olevan vääjäämätön ja energia käytetään siihen varustautumiseen, ovat nuo resurssit poissa toimenpiteistä itse romahduksen estämiseksi.

Lue myös: "Jämijärven metsäsissi" Rainer, 63, pyrkii lähes täydelliseen omavaraisuuteen – tuottaa itse tarvitsemansa sähkön eikä käy koskaan suihkussa: "Olen jotakuinkin vapaa ihminen"

Jannen ja Katjan kotona ei ole jääkaappia eikä sisävessaa – Turvejärvellä isä ei voi loikoilla isänpäivänäkään: "Pitää pihan kelonräppänä kaataa seuraavaksi"

Maineikas brittimedia teki dokumenttivideon omavaraistaloudessa elävästä suomalaispariskunnasta – videosta somehitti: "Ei se oikein miltään tunnu täällä"