Britannian kodit energiatehokkuudeltaan Euroopan huonoimpia – energiakustannusten noustua kotona oleillaan takki päällä

Britannian kodit ovat Euroopan iäkkäimpiä ja energiatehottomimpia. Energiakustannusten noustua ja säiden viilennyttyä monet joutuvat valitsemaan ruoan ja lämmön väliltä.

Kun käyttää sisällä eri takkia kuin ulkona, ulos mennessä on helpompi pysyä lämpimänä.

– Ennen käytimme samaa takkia (sisällä ja ulkona), mutta oli niin kylmä, ettei siitä ollut hyötyä ulkona. Meidän oli pakko hankkia eri takit sisäkäyttöön, jotta kaikki pysyvät lämpiminä, perheenäiti kertoi brittiradiokanava LBC:n James O'Brienille viime tammikuussa.

Jo ennen Ukrainan sodasta seurannutta energian hinnannousua Britanniassa alkoi kiihtyä elinkustannuskriisi, jonka taustalla ovat muun muassa EU-eron ja koronapandemian talousvaikutukset sekä inflaatio. Käytännössä kriisissä on kyse siitä, että ihmisten käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvaneet hintojen nousun tahdissa.

Jos rahat oli ennenkin vaikeaa saada riittämään, nyt ihmiset nipistävät pienimmästäkin. Maaliskuussa Iceland-supermarketketjun johtoon kuuluva Richard Walker kertoi BBC Radio 4:n haastattelussa kuulleensa, että ruokapankkien käyttäjät eivät halua ottaa vastaan perunoita ja juureksia, koska heillä ei ole varaa niiden keittämisen viemään energiaan.

Haavoittuvimmassa asemassa oleville köyhille valinta kiteytyykin h-kirjaimeen: heating (lämmittäminen) vai eating (syöminen)?

Historiallisia korotuksia hintakattoon

Britannian kotien energiahukka ei ole marginaalista. Institute for Government -ajatuspajan syyskuussa julkaiseman raportin mukaan Britannian kodit ja yleensä rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan Euroopan huonoimpia. Merkittävä syy tähän on se, että raportin mukaan esimerkiksi Englannissa yli puolet kodeista on rakennettu ennen vuotta 1965 ja lähes viidennes ennen vuotta 1919.

Elinkustannuskriisin alettua kuluttajia suojasi hintakatto, mutta tukkuhintojen nousun myötä Britannian sähkö- ja kaasumarkkinaa sääntelevä Ofgem nosti kattoa merkittävästi.

Parlamentin alahuoneen kirjaston tuottaman, marraskuussa julkaistun raportin mukaan vuoden 2022 hinnannousut ovat viime vuosikymmenten suurimpia. Raportissa todetaan, että huhtikuun hinnannousu tarkoitti keskimääräiselle kotitaloudelle 700 punnan (noin 815 euron) hinnannousua vuodessa.

Lokakuulle suunniteltu korotus olisi raportin mukaan nostanut keskivertosummaa vielä lähes 1  600 punnalla (noin 1  860 eurolla). Hallitus kuitenkin tuli apuun energian hintatakuulla, jolloin alun perin 80-prosenttiseksi suunniteltu hintakaton nosto kutistui kuluttajille 27 prosenttiin – mikä on köyhälle valtava muutos sekin. Keväälle on jälleen luvassa uusi korotus.

Yrityksiä energian hintakatto ei koske, mutta myös niille heruu tukea. Se ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia.

Aiemmin tänä vuonna sairaalat varoittelivat BMJ:ssä kasvavien energiakustannusten vievän rahaa hoitotyöstä. Britannian panimo- ja pubialaa edustavan British Beer and Pub Association sanoi marraskuussa, että kuukausittain kymmenet pubit lopettavat toimintansa kustannusten nousun vuoksi.

Kotona paleleva voi lähteä lämpöpankkiin

Pubien kaltaiset paikat voisivat energiakustannuskriisissä nousta arvoon arvaamattomaan – saahan tuopin hinnalla myös ympärilleen lämpöä. Kotona paleleminen onkin saanut britit turvautumaan luoviin ratkaisuihin.

Viime toukokuussa eläkeläisköyhyyden symboliksi nousi 77-vuotias ElsieGood Morning B ritain -ohjelmassa silloisen pääministerin Boris Johnsonin haastattelussa toimittaja Susanna Reid kertoi Elsien kuukausittaisten energialaskujen nousseen 17 punnasta (noin 20 eurosta) 85 puntaan (noin 100 euroon). Lisäksi Elsien kerrottiin syövän vain yhden aterian päivässä sekä käyttävän iäkkäille ja vammaisille tarkoitettua ilmaista bussilippua istuakseen päivät busseissa, jotta hän ei käyttäisi kotonaan energiaa.

Britanniassa tunnettu säästeliäisyyden asiantuntija Martin Lewis kertoi Twitterissä viime kesänä pohtineensa, tarvitaanko maassa tulevana talvena – eli nyt – ruokapankkeja vastaavia lämpöpankkeja. Lounais-Englannissa sijaitsevan Bristolin kaupungin pormestari Marvin Rees kertoi tuolloin jo aloittaneensa vastaavan verkoston perustamisen koko kaupunkiin.

Sittemmin lämpimiä tiloja on perustettu pitkin Britanniaa. Warm Welcome -kampanjan verkkosivujen mukaan paikkoja oli joulukuun puolivälissä jo reippaasti yli 3  000 muun muassa kirjastoissa, kirkoissa ja järjestöjen toimitiloissa.

Kampanjaryhmä ilmoitti epäonnistuneensa

Institute for Governmentin raportissa todetaan, että vetoisat ja energiatehokkuudeltaan huonot kodit on jo pitkään tunnistettu Britanniassa mittavaksi ongelmaksi. Kampanjaryhmä Insulate Britain on ajanut kotien parempaa lämpöeristämistä ja energiatehokkuutta sekä vaatinut maan johdolta kansallista ohjelmaa parannusten toteuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kampanjoinnin keskiössä on ilmastokriisin hillitseminen.

Kampanjaryhmän aktivistit ovat muun muassa tukkineet teitä, ja joitakuita on tuomittu lyhyisiin vankeustuomioihin. Helmikuussa ryhmä julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi epäonnistuneensa tavoitteessaan saada hallitus toimimaan, mutta lupasi seuraavan kampanjansa olevan entistä kunnianhimoisempi.

Jonkinlaisia edistysaskeleita on kuitenkin otettu. Hallitus on muun muassa kaavaillut vuokrattavien kotien energialuokitusvaatimusten kiristämistä. Marraskuussa elinkeino- ja energiaministeri Grant Shapps ilmoitti miljardin punnan (yli 1,16 miljardin euron) hankkeesta, jonka myötä satojatuhansia koteja eristetään, haavoittuvimmassa asemassa olevia tuetaan ja lisäksi ihmisille jaetaan säästövinkkejä. Hallitus neuvoo esimerkiksi pitämään tyhjät huoneet viileinä sekä tiivistämään ovet ja ikkunat.

Hanke tulee jo aiemmin ilmoitettujen tukitoimien päälle.

Lue myös:

    Uusimmat