Amerikkalaisten huoli ydiniskusta on saanut ihmiset hankkimaan yksityisiä pommisuojia entistä enemmän. Kyselytutkimuksissa yhä useampi pitää Pohjois-Koreaa vakavana uhkana ja Havaijin väärä ohjushälytys on lisännyt huolta entisestään.
Utahilainen Paul Seyfried saapuu mutaisella lava-autolla sovittuun tapaamispaikkaan vanhan kivikirkon pihalle. Olemme noin 900 asukkaan syrjäisessä kylässä, Spring Cityssä, Utahin keskiosissa.
– Taitaa olla niin, että parempi jättää tuo sinun vuokra-auto tähän, sillä se jäisi vaan jumiin, Seyfried sanoo.
Seyfried on oikeassa. Hänen metsätilansa ei ole mitenkään helposti saavutettavissa. Sulanut lumi on tehnyt kuoppaisen pikkutien vaikeammin ajettavaksi ja ympärillä on vain lumihuippuiset vuoret.
Puiden välistä erottuu suuri aurinkopaneeli ja oksakasan alta Seyfried paljastaa maan alle johtavan luukun.
– Maalasin kannen maaston väriseksi, ettei se näy satelliitin avulla.
Luukku aukeaa ja alas on pitkä matka. Kuuden metrin syvyyteen kaivetun pommisuojan on tarkoitus suojata jopa ydiniskulta.
– Tämä on testattu ydinaseilla Nevadan osavaltion koeasemalla, joten se toimii. Rakensin sen alunperin vaimolleni ja lapsilleni, mutta täällä on jopa 16 makuusijaa.
Todellisuudessa syvälle maan alle asennettuun isoon tilaan mahtuisi ihmisiä enemmänkin. Sänkyjen lisäksi kattoon voi kiinnittää riippumattoja, perällä on kaasuliesi, tiskiallas, mikro ja lattian alla valtavat ruokavarastot. Papujen lisäksi on puuroa, riisiä, tölkkihedelmiä ja tietenkin vettä. Tarpeet hoidetaan kemialliseen vessaan.
Seyfriedin suoja saa sähköä aurinkopaneelilta, minkä lisäksi sähköä tuotetaan myös dieselillä.
“Amerikkalaisten pitäisi olla erittäin huolissaan”
– Ilmanvaihtojärjestelmä on paikan keuhkot ja sydän. Tällä systeemillä 50 henkilöä on maksimi. Järjestelmässä on räjähdysaallon kestävä venttiili. Filtteri suodattaa saastuneen ilman puhtaaksi myrkyistä, kemikaaleista ja radioaktiivisista aineista. Ilmanvaihto toimii myös manuaalisesti pyörittämällä, jos sähkö vaikka loppuisi, Seyfried esittelee.
Sähköä bunkkerin akkuihin varastoidaan muun muassa aurinkopaneelin avulla. Kaikki on yritetty miettiä energiatehokkaasti.
– Mikro vie paljon sähköä, mutta ei sitä käytä kuin hetken. Akkuvarastoilla pärjäisimme täällä kuukausia, vaikkei aurinko niitä aina lataisikaan.
Seyfried ei ole ainoa, joka uskoo, että ydiniskun vaara on todennäköisempi kuin vuosikymmeniin. Seyfried rakentanut pommisuojia vuosikymmeniä, mutta Pohjois-Korean uhittelu on kasvattanut kysyntää.
– Tilauksia tulee enemmän kuin koskaan. Se alkoi Havaijin väärän ohjushälytyksen jälkeen.
Seyfried ei pidä pelkästään myyntipuhetta, kun hän varoittaa, kuinka amerikkalaisten pitäisi olla huolissaan.
– Monilla muilla mailla on massiiviset väestönsuojat. Yhdysvaltain hallinto ei enää käytännössä ylläpidä väestönsuojelua, joten olemme oman onnemme nojassa. Amerikkalaisten pitäisi olla erittäin huolissaan.
Seyfriedin mukaan hän voi perheineen elää maan alla odottaen tilanteen rauhoittumista.
Venäjän presidentti Vladimir Putin esitteli torstaina puheensa yhteydessä mannertenvälisiä ohjuksia – havainnevideolla ammuttiin suoraan Floridaan:
0:39
Pommisuojia takapihoille ja autotallin lattian alle
Pelkästään Seyfriedin yritys on myynyt yli 400 pommisuojaa yksityiskäyttöön ja alalla on rakentamisessa kilpailua. Yksityisen väestönsuojan lähtöhinta on 50 000 dollarissa, mutta se ei sisällä kuljetusta, asennusta tai irtaimistoa. Realistisempi hintalappu pyörii sadassa tuhannessa dollarissa eli noin 80 000 eurossa.
– Suurin osa asiakkaistani on yksityishenkilöitä. Yleensä he ovat lääkäreitä, lakimiehiä tai elokuvatuottajia. Minulla on myös monta keskiluokkaista asiakasta, mutta heille se on isompi uhraus. Se on joko luksusjahti tai pommisuoja.
Seyfried varoittaa alalla toimivista huijareista. Selfried kertoo esimerkin amerikkalaisesta nuorukaisesta, joka esittäytyi asiakkaaksi ja vieraili Seyfriedin suojassa. Kuvien ottamisen jälkeen, hän perusti oman yrityksen, mutta Seyfried ei usko, että suojat ovat oikeasti turvallisia.
– Minä olen insinööri-liikekumppanini kanssa konsultoinut fyysikkoja, edustajainhuoneen puolustusministeriön komitean jäseniä ja ydinasiantuntijoita. Virheiden jälkeen opimme mikä on toimii. Alalla on kuitenkin rakentajia, jotka eivät ota huomioon esimerkiksi ydinräjähdyksen jälkeistä paineaaltoa.
Maan päälle Seyfried on rakennuttanut metallisen rakennuksen täynnä ydintuhon jälkeiselle elolle tarpeellisia varusteita.
Ammuksia ja vedenpuhdistamo
Seyfriedillä on maan alla myös aseita, ammuksia ja lämpimiä vaatteita. Hänellä mietittynä mahdollisen ydiniskun ja kansallisen katastrofin jälkeinen aika, kun ulos on taas turvallista mennä.
Maan päälle on rakennettu erillinen metallinen rakennus, jossa on puulämmitteinen takka, vedenpuhdistamo, akkuja, generaattoreita ja lisää ruokaa.
– Tänne voimme siirtyä, kun se on radioaktiivisen säteilyn jälkeen turvallista. Useiden puhdistusvaiheiden jälkeen juoksutamme veden vielä UV-sterilisaattorin läpi, mikä varmistaa, ettei vedessä ole enää eliöitä.
Metallisen rakennuksen viereen on asemoitu kontteja, jotka toimivat varastoina dieselillä, polttopuille ja vaihdettaville aurinkopaneeleille.
– Jos olisimme pelkästään dieselin varassa, varastomme riittäisi silti sähkön tuottamiseen 3-4 vuodeksi. Voimme siis elää mukavasti, vaikka ympäristö siirtyisi ajassa taaksepäin 1870-luvulle.
Lukuisat tahot ovat vaatineet ydinaseriisuntaa jo vuosikymmenten ajan.
