Korona-aika näkyy nyt väkivaltana kodeissa – syyskuu on ollut erityisen synkkä: Tästä on kyse

5:43
Useita epäiltyjä tappoja lyhyen ajan sisällä – purkautuuko korona-ajan patoutunut paha olo väkivaltana kodeissa?

Mies surmasi puolisonsa ja itsensä Seinäjoella, aviomiestä epäillään nuoren vaimonsa taposta Pöytyällä, vanhempia epäillään oman vauvansa taposta Kihniössä, Kuopiossa poikaystävä ajoi autolla tyttöystävänsä yli, 40-vuotias mies on vangittu epäiltynä samanikäisen naisen taposta Vantaan Hämeenkylässä. Syyskuu oli synkkä ja poliisi sai tutkittavakseen useita henkirikoksia eri puolilla Suomea.

Viime viikkoina ilmitulleet henkirikokset ovat tapahtuneet enimmäkseen kotien seinien sisällä ja lähes kaikissa tapauksissa puolisoa epäillään toisen surmaamisesta.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan avun hakeminen kotoa käsin on moninkertaistunut tänä vuonna. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan hakee liitosta vuodessa apua yli 7 300 ihmistä.

Maailmalla korona lisäsi parisuhdeväkivaltaa

Kansainvälisesti on osoitettu, että parisuhdeväkivalta lisääntyi korona-aikana. Viime aikaisten uutisten perusteella näin näyttää nyt käyneen Suomessakin.

– Kansainvälisesti lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt korona-aikana ja Suomessakin on meneillään tutkimus tästä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds sanoo.

– Turvakodit, jotka ovat akuutin avun paikka, ovat olleet avoinna koko korona-ajan, mutta huhti-toukokuussa 2020 apua hakeneiden määrät olivat pienemmät kuin 2019 samaan aikaan. Myöskään Nollalinjaan eli auttavaan puhelimeen ei tullut yhtä paljon puheluja kuin yleensä. Asiakasmäärät laskivat keväällä, mutta nyt elo-syyskuun aikana auttavan puhelimen soittomäärät ovat nousseet ennätystasolle. Ne ovat jopa korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa. Se osoittaa, että hätää on. Saattaa olla, että nyt avulle on patoutunutta kysyntää, Ewalds jatkaa.

Perhe- ja lapsisurmia aiemmin tutkineen ja nykyään oikeusministeriössä väkivalta- ja seksuaalirikosten ennaltaehkäisyhankkeisiin perehtyneen neuvottelevan virkamiehen Minna Piispan mukaan viime keväänä korona-aikaan osa palveluista suljettiin tai niitä hoidettiin etänä.

– Silloin järjestöiltä tuli tietoa, että perheissä on ongelmia, jotka eivät tule esiin. Erilaisiin puhelimiin ja chat-palveluihin tuli kuitenkin yhteydenottoja, hän kertoo.

Mahdollisuus käyttää kontrollia kotona

Ewalds näkee monia syitä siihen, miksi perheväkivalta voi lisääntyä korona-aikana, kun yhteiskuntaa on suljettu ja ihmiset ovat jääneet etätöihin.

– Parisuhdeväkivalta on olemukseltaan vallan ja kontrollin käyttöä. Nyt kun sellaista tulee myös yhteiskunnan tasolta, väkivallan tekijällä on mahdollisuus ottaa vielä enemmän kontrollia ja käyttää valtaa kotona. Kun toinen ei pääse liikkumaan ja olemaan kontaktissa muiden kanssa kuten tavallisesti, on häntä helpompi kontrolloida.

Myös avun saaminen oli erityisesti keväällä haasteellisempaa kuin tavallisesti.

– Jos kotona on väkivaltaa, voi avun hakeminen olla vaikeaa, kun koko perhe on kotona koronan takia. Ei ole paikkaa, missä voi hakea apua tai soittaa rauhassa, Ewalds kertoo.

– Korona aiheutti myös sen, että ihmiset eivät ole uskaltaneet hakea apua viruksen pelon takia, Piispa sanoo.

Korona-aikana kasvanut ihmisten pahoinvointi, mahdollisesti lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat sekä työttömyys tai pelko töiden menettämisestä voivat myös vaikuttaa siihen, että kotona syntyy väkivaltatilanteita tai väkivallankäyttö pahenee.

Väkivaltaa kaikissa ikäryhmissä

Lähes aina perhe- tai puolison surmia edeltää aiempi väkivalta parisuhteessa. Aina väkivalta ei ole kuitenkaan fyysistä, vaan se voi olla myös henkistä, kuten uhkailua tai kiristämistä.

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan alkuvuoden 2020 aikana yksityisasunnoissa tapahtuneita pahoinpitelyjä tuli poliisin tietoon 7 300, mikä on korkein luku vuoden 2012 jälkeen.

Avopuolisoiden tekemää väkivaltaa tuli tietoon 1 140 tapausta, mikä on peräti 67 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 tammi-kesäkuussa. Avo- tai aviopuolison tekemän väkivallan uhreista noin 80 prosenttia on naisia.

– Parisuhteessa ja perheessä tapahtuva väkivalta on perheen sisällä. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan ihan ok. Sen takia usein lähipiiri yllättyy teosta. Useimmiten väkivaltaan syyllistyvät ovat ihan tavallisia mukavia ihmisiä ulospäin, mutta se helvetti on siellä kotona, Ewalds luonnehtii.

– Väkivaltaiset miehet eivät ole väkivaltaisia kaikkia kohtaan. He voivat olla hyvin sujuvakäytöksisiä ulospäin, Piispa sanoo.

Suomalaisissa perheissä huomattavasti yleisemmin mies surmaa naisen kuin toisinpäin. Niin on myös kaikissa syyskuussa tapahtuneissa henkirikoksissa. Jokaisesta niistä epäillään miestä.

– Aiemmassa henkirikostutkimuksessa selvisi, että avioero tai eron uhka oli usein syynä miesten tekemiin perhesurmiin, Piispa kertoo.

Lähisuhdeväkivaltaan syyllistyy kaiken ikäisiä ihmisiä.

– Väkivaltaa on kaikissa ikäryhmissä ja se voi jatkua jopa vuosikymmeniä. Useimmiten se ei lopu itsestään, Ewalds sanoo.

Rohkeasti voi kysyä toisen voinnista

Ewalds kehottaa ihmisiä pitämään silmät ja korvat auki, koska myös läheiset voivat nähdä vaaran merkkejä perheväkivallasta.

– Sellaisesta voi huolestua, jos parisuhteen toinen osapuoli ei voi olla tai mennä vapaasti. Se on yksi vakava merkki, jos henkilö ei voi tavata ystäviään ja sukulaisiaan tai pitää heihin yhteyttä. Tai jos töiden jälkeen pitäisi mennä jonnekin, mutta kaikkeen pitää kysyä lupa puolisolta. Sellaiseen varovaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja kysyä rohkeasti henkilöltä, mitä tälle kuuluu.

– Joskus ihmiset hakevat apua ennen surmaa, mutta aina väkivaltaan tai sen uhkaan ei osata tarttua. Ihmiset eivät välttämättä itse osaa puhua asiasta eikä sitä tunnisteta, Piispa sanoo.

Piispan mukaan joskus ihmisen ulkoisen olemuksen muutos voi olla merkki lähisuhdeväkivallasta.

– Saattaa olla, että mustasukkainen puoliso arvostelee ulkonäköä ja toinen alkaa muuttaa käytöstään niin, että hän olisi mahdollisimman huomaamaton hiirulainen, jota kukaan ei huomaa.

Perheväkivallasta on uskallettava puhua

Ewalds toivoo, että terveydenhuollossa otettaisiin herkemmin puheeksi mahdollinen perheväkivalta.

– Neuvolassa usein kysytään asiasta samalla kun kartoitetaan äidin ja lapsen hyvinvointia. Mutta terveydenhuollossa laajemminkin pitäisi ottaa asia puheeksi. Samalla tavalla kuin puhutaan alkoholista ja tupakasta terveydellisestä näkökulmasta. Väkivalta vaikuttaa niin syvästi terveyteen.

Esimerkiksi poliklinikoilla pitäisi selvittää asiaa, jos ihminen tulee akuutisti paikalle. Mahdollisten vammojen alkuperä pitää selvittää.

– Varoitusmerkkejä voi olla, mutta niitä ei aina nähdä. Yleinen ahdistuneisuus voi olla merkki väkivallasta. Olen itse kohdannut ihmisiä, jotka eivät tunnista olevansa väkivallan uhri, koska väkivalta on salakavalaa. Se alkaa useimmiten vähitellen eikä se välttämättä ole ollenkaan fyysistä. Uhkailu on se, millä toinen saadaan valtaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja