Nelikymppisten miesten moniongelmainen joukko tekee valtaosan Suomen murhista ja tapoista – "Kun Pate tappaa Einarin leipäveitsellä jossain lähiön yksiössä, eihän se kiinnosta ketään"

OMA henkirikosten kehitys

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Kari Pyrhönen

    kari.pyrhonen(at)mtv.fi

    Henkirikosten määrä on pudonnut Suomessa merkittävästi 2000-luvulla. Kun vielä vuosituhannen alussa tehtiin Suomessa pahimmillaan 189 murhaa tai tappoa vuodessa, viime vuonna luku oli enää 83.

    Helsingin yliopiston kriminologian tutkija Martti Lehti sanoo, että syyt ovat enimmäkseen ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen ja käyttäytymisnormien muuttumisessa. Siis kansanomaisesti: kun tappelet somessa, et pääse heti pahoinpitelemään riitakumppaniasi.

    – Ihmisten kanssakäyminen on muuttunut yhä enemmän virtuaaliseksi. Tapahtuuhan somessakin rikoksia, mutta keskinäiseen väkivaltaan se on vaikuttanut vähentävästi, Martti Lehti arvioi.

    – Toinen asia on se, että arvomaailma on muuttunut konservatiivisemmaksi. Nuorten arvomaailma on selvästi konservatiivisempi kuin muutama vuosikymmen sitten. Käyttäytymisnormeihin suhtaudutaan paljon tiukemmin.

    Suomi on EU-maista 6. väkivaltaisin

    EU-tilastoissa Suomi on silti 27 maan joukossa yhä kuudenneksi väkivaltaisin.

    Martti Lehdellä olisivat keinot Suomen siistimiseen entistä turvallisemmaksi.

    – Jos miesten ajautuminen syrjäytyneiksi, työttömiksi ja päihdeongelmaisiksi saataisiin estettyä, väkivalta vähenisi merkittävästi entisestään.

    Tutkija muistuttaa, että tämä keskimäärin nelikymppisten miesten moniongelmainen joukko tekee 85 prosenttia Suomen murhista ja tapoista.

    – Kun Pate tappaa Einarin leipäveitsellä jossain lähiön yksiössä, eihän se kiinnosta ketään, tutkija hymähtää.

    Lue lisää aiheesta:
    Henkirikokset Poliisi EU Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •