Tampereen viimeviikkoinen ampumatapaus on herättänyt keskustelua yhteiskunnan kyvystä suojella naisia surmaamiselta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Marjo Rantalalla on selkeä näkemys siitä, miksi yhteiskunta ei pysty suojelemaan naisia raa’alta väkivallalta.
– Poliittiset päättäjät ja viranomaiset eivät ota tarpeeksi vakavasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Parisuhdeväkivalta on tyypillinen naisiin kohdistuva väkivallan muoto ja sen vakavin ilmeneminen eli kuolemaan johtava väkivalta on toiseksi yleisin henkirikostyyppi, ja silti viranomaisilla on vaikeuksia tunnistaa tällaista väkivaltaa ja ottaa uhrin pelko tosissaan, Rantala sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Rikosuhripäivystyksen mukaan toistuva ja uusiutuva väkivalta parisuhteissa kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin. Esimerkkejä löytyy tältäkin vuodelta useita. Viime viikolla mies tappoi lapsen kanssa liikkeellä olleen naisen julkisella paikalla Tampereella. Aiemmin tänä vuonna mies puukotti naisen hengiltä helsinkiläisessä McDonaldsissa. Kuten Tampereen nainen, myös tämä uhri oli paikalla lapsensa kanssa ja surmaaja oli hänen entinen kumppaninsa.
Lue myös: Naisten kokema lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma Suomessa – näin kaltoinkohtelu usein alkaa
Tampereella surmatun naisen omaiset lähettivät Aamulehdelle vetoomuksen: Vihanpidon on loputtava
Turvakodissa täyttä
Osa naisista hakee suojaa turvakodista. Niitä on Suomessa 29. Helsingissä toimivan turvakoti Hertan vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen sanoo, että osa naisista joudutaan käännyttämään ovelta.
– Todella täyttä on, ja asiakasmäärä näyttää kasvavan viime vuodesta. Viime vuotta enemmän joudumme ohjaamaan asiakkaita muualla, koska meillä on täyttä, Remes-Sievänen sanoo.
Hän on sitä mieltä, että myös keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta pitäisi muuttua, jotta väkivalta vähenisi.
– Keskustelu pitäisi kääntää vähitellen siihen, että pystytään puhumaan siitä, että on olemassa sellainen ilmiö kuin naisiin kohdistuva väkivalta ilman, että joka kohdassa sanotaan ’No mutta kun ne naisetkin on väkivaltaisia’ tai ’Ei kaikki miehet ole väkivaltaisia’. Nyt pitäisi lopettaa tämä veivaaminen ja todeta, että meillä on tämä ongelma ja emme hyväksy sitä.
Remes-Sievänen lisää, että myös väkivaltaan syyllistyneitä on autettava.
– Syyllistäminen ei auta ketään.
Video alla: Tältä näyttää turvakodissa
2:22