Käsittämättömimmät asiat USA:n presidentinvaaleissa: 1) se, että maassa ei vuonna 2020 ole yhtenäistä äänestysjärjestelmää ja noussut sekasorto on edes mahdollinen, 2) se, että upeimpana ja mahtavimpana pidetyn valtion johtajaksi äänestetään – ja on edes mahdollista äänestää – eläkeiän jo kymmenisen vuotta sitten ylittänyt henkilö.
MTV Uutisten vaaliasiantuntija Risto E.J Penttilä lataa suorat sanat presidentinvaaleista: "Voiton virallistamiseen vaaditaan se, että Trump myöntää hävinneensä, ja sitä ei tule tapahtumaan pitkään aikaan". Lisää arvioita videolla!
4:07
Barack Obama, sinua on ikävä. Toisen presidenttikautensa päättyessä Obama oli 55-vuotias – pahainen teinikloppi Donald Trumpiin ja Joe Bideniin verrattuna.
Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden ikä on jäänyt vaalihuumassa hämmentävän vähälle huomiolle.
Jos Bidenista tulee lopulta presidentti, hän on ensimmäisen kautensa päättyessä iältään 82 vuotta.
Jos Trump valitaan kaiken sekamelskan jälkeen toiselle kaudelle, hän on virasta luopuessaan 78-vuotias.
Vertailun vuoksi: Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli ensimmäisen virkakautensa alkaessa 63 vuoden ikäinen. Toisen presidenttikautensa päättyessä alkuvuodesta 2024, Niinistö on 75-vuotias.
Barack Obama oli toisen kautensa alkaessa 51-vuotias – 23 vuotta nuorempi kuin Donald Trump toiselle kaudelle hakiessaan.
Obama oli vuonna 2008 ensimmäisen kerran presidentinvaalit voittaessaan 47-vuotias – 39 vuotta nuorempi kuin Joe Biden nyt mahdollisena vaalivoittohetkenään.
Yleinen eläkeikä Yhdysvalloissa on 67 vuotta, jonka jälkeen ihmiset usein jatkavat työelämässä.
Mitä USA:n presidentin valta sitten pitää sisällään? Presidentti johtaa lakien toimeenpanoa, apunaan hallitus, jonka jäsenet presidentti valitsee itse ja hyväksyttää senaatilla.
Presidentti on asevoimien ylipäällikkö. Käytännössä puolustusvoimien johtamisesta vastaa puolustusministeriö Pentagon ja oikeus sodanjulistukseen on presidentin sijaan kongressilla.
Sodista ei anneta ennakkovaroituksia kongressin julistuksilla, vaan presidentti saa käynnistää sotatoimet. Kongressi voi lähinnä jupista jälkikäteen – ulkomainen uhka tosin yhdistää lainsäätäjät presidentin taakse.
Presidentti edustaa Yhdysvaltoja maailmalla, johtaa liittovaltion ulkopolitiikkaa ja neuvottelee muun muassa uusista kansainvälisistä sopimuksista.
USA:ssa presidentin viran pitkäikäisimpiä perinteitä on korkeimman oikeuden jäsenten valitseminen. Juuri ennen presidentinvaaleja Donald Trump käytti nimitysoikeuttaan ja nimitti tuomariehdokkaakseen hartaana katolisena ja arvokonservatiivina tunnetun tuomarin ja juristin Amy Coney Barrettin.
Maan republikaanienemmistöinen senaatti hyväksyi nimityksen lokakuun lopulla. Korkeimman oikeuden nimitykset ovat elinikäisiä eikä eläkeikää ole.
Yhdysvalloissa presidentti on maan keulakuva ja julkisimmat mahdolliset kasvot, mutta presidentin valtaoikeudet ovat usein tulkinnanvaraisia ja sekavia. Vallankäytön rajat ovat häilyviä ja niistä väännetään paljon kättä USA:ssa.
Sekasorto ei yllätä
Entäpä maan vaalijärjestelmä? Valtakunnalliseen presidentinvaaliin tottuneille suomalaisille Yhdysvaltain vaalipäivä oli hämmentävän sekasortoinen tapahtuma.
USA:ssa presidentti valitaan kaikkiaan 51 erillisissä vaaleissa, jotka järjestään 50 osavaltiossa ja maan pääkaupunki Washington D.C.:ssä.
Äänestäjät eivät valitse suoraan presidenttiä vaan osavaltioiden 538 valitsijamiestä, jotka suorittavat presidentin lopullisen valinnan ennen joulua.
Valituksi tullakseen presidenttiehdokas tarvitsee taakseen enemmistön eli vähintään 270 valitsijamiestä.
Yhtenäistä äänestysjärjestelmää ei ole. Osassa osavaltioita äänestetään sähköisesti, osassa paperilla.
Eroja osavaltioiden välillä on myös ennakkoäänestämistä määrittävissä säännöissä. Äänioikeuden saamisessa ja äänestäjäksi rekisteröitymisessäkin on osavaltiokohtaisia eroja.
Onko maailman upeimpana ja mahtavimpana pidetyn maan vaalijärjestelmässä siis muun muassa yhtään mitään järkeä? Ei. Yllättääkö sekasorto? Ei.
Jos vaalituloksen vahvistuminen vielä venyy joidenkin osavaltioiden äänestystulosten oikeuteen viemisen vuoksi, Yhdysvaltojen hehkuttelu ja glorifiointi upeana ja mahtavana maana alkaa olla puutaheinää.
Toinenkin ikäraja, tervetuloa
Viimeiset neljä vuotta Yhdysvaltoja on johtanut ja mahdollisesti johtaa myös seuraavat neljä vuotta nyt jo lähes 75-vuotias republikaaneja edustava mies.
Mies, joka on käynyt vuonna 2005, noin 60-vuotiaana Päivien viemää -sarjan kulisseissa videolle tallennetun keskustelun, jossa hän kehuskelee voivansa vapaasti lähennellä naisia, koska on niin kuuluisa ja voivansa vaikka tarttua naisia niin sanotusti suoraan alapäästä.
Tai 78-vuotias demokraattimies, jonka on vihjailtu sairastavan dementiaa, ja joka sai 32 vuotta sitten aivorunkoon vuotavan verisuonen pullistuman ja joutui vaaralliseen leikkaukseen.
Kyllä. Maailman mahtavimman maan johtaja on jompikumpi näistä herroista. Vuonna 2020.
Lain mukaan Yhdysvalloissa presidentiksi valittavan henkilön tulee olla täyttänyt 35 vuotta.
