Hallituksen taloudenpidosta on vaikea nähdä todellisia vaikutuksia. Pakko ei ole kuin kuolla, mutta toivottavasti sitä ei aivan vielä tapahdu, sillä siihenkään ei tunnu olevan rahaa, kirjoittaa MTV:n toimittaja Leo Kirjonen.
Pikkupoikana yritin luistaa epämieluisista askareista vastaamalla isälle, että pakko on vain kuolla.
Vaikka lausahdusta tulikin käytettyä vilpillisin keinoin, on kuolema vääjäämättä meillä jokaisella edessä.
Kuten moni muukin Suomessa tällä hetkellä, myös kuolemisen kustannukset ovat kasvaneet. Välttämättömiä kuluja Suomi.fi-oppaan mukaan ovat arkku, vainajan kuljetukset sekä hautapaikka. Lisäksi kuluja voi koitua uurnasta, kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta sekä muistotilaisuuden järjestämisestä.
11:17
Katso myös: Kuinka paljon maksaa omaisen hautaaminen kustannusten noustua?
Joissain tapauksissa vainajalla voi olla oikeus työnantajan hautausavustukseen tai hautauskustannuksiin voi saada pakollisista tapaturma- tai liikennevakuutuksista. Vainajan läheisillä on mahdollisuus hakea avustusta myös hyvinvointialueelta.
Mikäli kuolinpesästä tai läheisiltä ei yksinkertaisesti euroja löydy, vastaa hautauskustannuksista yhteiskunta.
Suomen Hautaustoimistojen liiton kunniapuheenjohtaja Kyllikki Forsius selvitti Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa tavanomaisia kustannuksia, joita kuoleman ympärille rakentuu.
Esimerkkilaskelmassa perinteisissä hautajaisissa arkun mukana kuopataan helposti 6 000 euroa arkkuineen, tarjoiltavineen ja hautauskustannuksineen.
Leikkauksia perusteltiin tuloilla
Evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta vähennettiin vuodesta 2025 alkaen 19,6 miljoonaa euroa ja ortodoksisen kirkon valtionavustusta 400 000 euroa.
Kirkkohallitus vastusti leikkauksia. Kirkko ja Kaupunki -lehti kirjoitti vuonna 2024, että päätös tulisi vaikuttamaan eniten hautaustoimeen, sillä se on suurin kirkon lakisääteisistä tehtävistä.
Valtionavun leikkaaminen onkin huomioitu ympäri Suomea.
Hautaustoimen johtaja Sanna-Kaisa Rivasto Oulun seurakuntayhtymästä kertoo, että maksuja on korotettu ja lisää on luvassa.
– Koska valtionrahoitus on pienentynyt, on asiakasmaksuja jouduttu korottamaan. Korotuksilla on pyritty takaamaan se, että maksutuotot kattaisivat 50 prosenttia hautaustoimen toimintakuluista, Rivasto kirjoittaa vastauksessaan.
Valtioneuvoston ehdotuksessa leikkauksia perusteltiin nimenomaisesti kirkollisverotuottojen kasvulla. Rivaston mukaan laki kieltää verotuottojen käytön hautauskustannusten kattamiseen.
– Ihmiset eivät yleisesti tiedä, että verotuottoja ei saa käyttää hautaustoimen kustantamiseen. Ihmiset eivät myöskään tiedä sitä, että hautaukseen liittyvien hintojen tulee juuri tästä syystä olla yhtä suuria niin kirkkoon kuuluville kuin kirkkoon kuulumattomille.
7:28Katso myös: Hautaamiskulut nousussa – ”Pienemmilläkin korotuksilla pitäisi pärjätä”
Valtionavustuksen perustelut leikkausten osalta vaikuttavat siis hämmentäviltä.
Hautaustoimen päällikkö Jaana Nyström Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta kertoo, että ensi vuonna kustannukset nousevat.
– Hautaustoimen asiakkailta perittäviä hintoja on korotettava huomattavasti, Nyström kirjoittaa.
Nyströmin mukaan seurakuntalaiset ovat kritisoineet tilannetta, mutta valtaosa on hyväksynyt hintojen korotukset valtion tekemien leikkausten vuoksi.
Pilkotut puut paloivat iloisesti takassa
Lapsena esittämäni perustelu kotitöistä luistamiseen ei tietenkään mennyt läpi. Yhteiseen pakolliseen toimeen oli osallistuttava.
Puita oli pilkottava, jotta ne saatiin takkaan lämpöä tuomaan. Illalla oli mukava katsoa telkkaria isän kainalossa, takkatulen loimutessa lämpimästi taustalla. Syy siihen, miksi puita oli pilkottava, valkeni näin myös pikkupojalle.
Torstaina perustuslakivaliokunta antoi lausunnon toimeentulotukea koskevasta lakimuutoksesta, jossa tuen hakijan perusosaa voitaisiin laskea puolella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sanonut, että hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät pienituloisten määrää Suomessa arvioitua enemmän.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten määrä on ollut vienossa kasvussa viime vuosina. Pienituloisiin asuntokuntiin kuului 736 800 henkilöä vuonna 2023.
Suomen 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendi oli lokakuussa 10,3 prosenttia. Suomi joutui EU:n komission alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle tarkkailuluokalle.
Eduskunnassa oli kuluneella viikolla lähes täysi rähinä päällä valtion taloudenpidosta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvosteli opposition vaihtoehtobudjetteja kovin sanoin.
Syyllisiä tämänhetkiseen Suomen heikkoon tilaan on spekuloitu niin Sanna Marinin hallituksen tekemistä päätöksistä sekä heikosta talouskasvusta.
Julkisen velan odotetaan nousevan ensi vuonna yli 90 prosenttiin. Nyt velkasuhde on 88,1 prosenttia.
Tehdyt sopeutukset ja säästöt eivät tunnu kohdistuvan oikeisiin paikkoihin. Toisin kuin isän kanssa pilkotut puut, hallituksen tekemistä toimista on vaikea nähdä niitä todellisia vaikutuksia tai kunnollisia perusteluja.
Pakko ei ole kuin kuolla, mutta toivottavasti sitä ei aivan vielä tapahdu, sillä siihenkään ei tunnu olevan varaa.
