Kommentti: Sori syyrialainen, nyt on rahat loppu

Otokset rannalle huuhtoutuneista pienistä vainajista vaipoissaan ovat kiertäneet sosiaalisessa mediassa ja tulleet sieltä silmille, halusi niitä nähdä tai ei. Slunga-Poutsalo myönsi nähneensä kuvia ja sanoi pitävänsä niitä hirvittävän surullisina. Kuka tahansa pitäisi, hän sanoi. Heti perään puoluesihteeri muistutti, että kuvien levittäminen ei edistä asiaa yhtään. 

Se tunteesta. Kuolleiden lasten kuvista ja vainoa pakenevien ihmisten kärsimyksistä ei puhuttu ainakaan kesäkokouksen julkisissa osioissa. Siellä puhuttiin rahasta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harmitteli, että Suomen kansainväliset sitoumukset estävät euromääräisen katon asettamisen turvapaikkahakemusten käsittelylle. Toisin sanoen, Suomi ei voi kieltäytyä ottamasta turvapaikanhakijoita vastaan sillä perusteella, että hakemusten käsittelyyn varatut rahat olisivat kyseiseltä vuodelta loppuneet.  

Rahasta puhuminen on helppo, faktaihmisen valinta. Perusuomalaisten kannattajajoukossa on kuitenkin paljon niitä, joille maahanmuutto ja monikulttuurismi eivät ole rahakysymyksiä.

Esimerkiksi vastikään eduskuntaryhmästä eronneen kansanedustaja Olli Immosen taustajärjestö Suomen Sisu puhuu rahan sijaan muun muassa kansallisen yhtenäisyyden palauttamisesta, oman kulttuurin varjelemisesta, jopa perinteisen suomalaiskansallisen taiteen tukemisesta.

Jos sallitte, tuo kuulostaa vähän takapajuiselta. Ei lainkaan viileältä - kuten eurot. Perussuomalaisten ministereiden on luontevampaa istua valtioneuvoston kokouksissa Stubbin ja Sipilän vieressä puhumassa rahasta kuin esimerkiksi yleisestä haluttomuudesta auttaa muita kuin suomalaisia. 

Suomen talous on vaikeuksissa, me kaikki tiedämme sen. Maallamme ei tietenkään ole rahaa maksaa maailman kaikkien hädänalaisten ihmisten elämistä. Toisaalta, onko kukaan täysijärkinen moista edes ehdottanut?

Perusteettomasti turvapaikkaa hakevan kohdalla nopea käsittely ja palauttaminen lähtömaahan kuulostaa järkevältä, rahaa säästävältä idealta. Mutta sitten on se vainoa pakeneva syyrialainen, perheenjäsenensä Välimereen menettänyt ihminen. Jos kansainväliset sitoumukset sallisivat, olisimmeko valmiita sanomaan hänelle, että sori vain, nyt on piikki kiinni? 

Valtion budjetin koko on yli 50 miljardia euroa. Siellä liikutellaan summia, joiden edessä tavallinen ihminen pyörittelee silmiään. Poliitikotkin riitelevät välillä muutamasta miljoonasta, mutta samalla lappavat toisella kädellä satoja miljoonia euroja Talvivaaraan ilman selvää tolkkua rahankäytön järkevyydestä. 

Uskallan epäillä, että hallituksen kärkihankkeisiin kaavailemat lisärahat eivät nekään kaikilta osin tule tuottamaan sitä hyvää, jota hallitus tavoittelee. Siinä rahankäytössä riittää sekä hallitus- että oppositiopuolueille vahdittavaa. On kiinnostavaa nähdä, ottaako perussuomalaiset sote-uudistuksen ja kärkihankkeiden suhteen samanlaisen jämäkän kirstunvartijaroolin kuin maahanmuuttokysymyksessä.