Viimeisen kahden viikon aikana Venäjä on Britannian puolustusministeriön mukaan todennäköisesti siirtänyt 58. armeijan avuksi lisää laskuvarjojoukkoja Länsi-Zaporizhzhjaan, joka on ollut kesäkuun alusta alkaen yksi Ukrainan vastahyökkäyksen pääsuunnista.
Britannian mukaan ainakin viisi Venäjän 7. ja 76. laskuvarjodivisioonien rykmenttiä on todennäköisesti keskitetty muutaman kilometrin alueelle lähelle Robotynen kylää, jonka Ukraina valtasi elokuussa.
Alue on sama, jolla Ukraina pyrki heti vastahyökkäyksensä alussa läpimurtoihin muun muassa Leopard 2 -taistelupanssarivaunuilla.
Venäjän viisi laskuvarjorykmenttiä sisältää teoriassa noin 10 000 sotilasta, mutta käytännössä kaikki yksiköt ovat "dramaattisesti alivahvuisia", Britannia kirjoittaa.
Laskuvarjoyksiköiden johto pitää todennäköisesti joukkojensa nykytilannetta "hyvin epätyydyttävänä".
– Läpi sodan venäläiskomentajat ovat yrittäneet elvyttää laskuvarjojoukot hyvin liikkuvaksi iskuryhmäksi hyökkäysoperaatioihin, brittiministeriö kirjoittaa.
– Jälleen kerran laskuvarjoukkoja käytetään perusjalkaväkenä, joilla tuetaan ylikuormitettuja maajoukkoja.
Länsi-Zaporizhzhjan Robotynen rintamatilanne 17. syyskuuta. Siniset nuolet ovat Ukrainan hyökkäyksiä, punaiset Venäjän. Kartta: The War in Ukraine -tilannekartta / Black Bird Group.Kartta: The War in Ukraine -tilannekartta / Black Bird Group
Lue myös: Venäjän tykistön epäillään ampuneen antautuvia sotilaitaan – Pekka Toveri perustelee MTV:lle, miksi videon tapahtumat ovat osa "perustaktiikkaa"
Venäjä on siirtänyt pitkin kesää joukkojaan hiljaisemmiksi katsomiltaan rintamilta Länsi-Zaporizhzhjan taisteluihin, jonne myös Ukraina on keskittänyt monia iskuvoimaisimmista prikaateistaan, jotka on aseistettu länsimaiden antamalla kalustolla.
Syvimmillään Ukrainan vastahyökkäys on edennyt reilun kymmenen kilometrin syvyyteen. Läpimurtoihin se ei ole reilun kolmen kuukauden aikana kyennyt.
Ukraina ja maata tukevat länsimaat ovat kieltäytyneet sanomasta, että vastahyökkäys olisi epäonnistunut, mutta ainakaan odotuksia ja toiveita se ei ole täyttänyt.
Vasta elo-syyskuun vaihteessa alkoi levitä sittemmin vahvistettuja tietoja, että Ukraina on murtanut Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan. Kyseisen onnistumisen tulkitseminen läpimurroksi oli sotatieteilijä Ilmari Käihkön mielestä "propagandatemppu".
Lue myös: Ukraina: Venäjä menetti viikossa yli 4000 sotilasta, liki 100 tankkia ja reilut 200 tykkiä – Pekka Toveri kertoo, voiko lukuihin luottaa
0:38
Shoigu: Venäjällä paikoin vaikeaa
Viime viikolla Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu myönsi, että Venäjän puolustuksella on paikoin vaikeaa.
Ukrainalla on 30–45 päivää aikaa ennen kuin sää tekee kesäkuussa alkaneesta vastahyökkäyksestä huomattavasti hankalamman, arvioi Yhdysvaltain armeijan komentaja, kenraali Mark Milley Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa 10. syyskuuta.
Syksyn mittaan sää muuttuu sekä kylmemmäksi että mutaisemmaksi. Kelirikko tekee erityisesti liikesodankäynnistä merkittävästi vaikeampaa.
Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov puolestaan väitti, että Ukrainan vastahyökkäys tulee jatkumaan pitkälle loppuvuoteen. Budanov väitti lisäksi, ettei Venäjän armeija kestä vuotta pidempään.
Viime syksynä Ukrainan vastahyökkäys jatkui käytännössä 11. marraskuuta saakka, jolloin Ukraina valtasi takaisin Etelä-Ukrainan Hersonin kaupungin. Tätä ennen Ukraina valtasi nopeasti ison maa-alueen Koillis-Ukrainassa syys-lokakuussa.
Lue myös: Ukrainalaiset ylistävät Leopardejaan – Pekka Toveri ymmärtää täysin panssarisotilaiden hehkutuksen
0:55