Rankan lapsuuden kokenut Iida Kallio tietää, miksi nopea terapiaan pääsy on nuorelle ensiarvoisen tärkeää.
Väitöskirjatutkija Iida Kallio pitää itseään onnekkaana, koska hän sai kaipaamaansa apua lopulta alle vuodessa.
Hoidon odottaminen oli kuitenkin synkkää aikaa.
– Rehellisesti sanottuna pelkäsin, että voimani loppuvat ja päädyn johonkin itsetuhoiseen tekoon. Se oli hirveää.
Kallion lapsuudenkodissa päihde- ja mielenterveysongelmat olivat läsnä varhaislapsuudesta alkaen.
– Meillä oli talo, mutta ei kotia. Kun lähdin koulusta, oloni oli kamala, koska tiesin, että pitää avata se kotiovi. Jatkuvaa "taistele tai pakene" -tilassa elämistä.



