Suomessa on takuuvarmasti yksi aihe, josta puhumalla julkisesti poliitikko saa pelattua itsensä jäähypenkille – kannabiksen kasvattamisen omaan käyttöön, sen hallussapidon ja käytön mahdollinen rikosoikeudellisen rangaistavuuden poistaminen.

Kukaan ei näytä uskaltavan tuoda esiin Uruguayn mallia, missä kannabista myydään laillisesti apteekeissa, tai myynnin vapauttamista useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.

Kuinka paljon dekriminalisointi ja myynnin kontrolloitu vapauttaminen veisi rahaa huumekartelleilta ja toisi verovaroja valtiolle, on myös tärkeä, joskin Suomessa yhä sordiinolla peitetty puheenaine.

Toimittaja Anton Vanha-Majamaa on kirjoittanut suomeksi sujuvan, kiihkottoman ja tarpeellisen perusteoksen kannabiksesta.

Siinä on niin raportointia maailmalta, omakohtaisia kokemuksia (syyllisyydentunteineen laillisessa ympäristössä), tämänhetkistä tietoa kannabiksen käytön haitoista ja hyödyistä, kannabiksen historiaa, sen kemiallista rakennetta ja vaikutusta, käytännön ohjeita käyttämiselle, kannabiksen roolista populaarikulttuurissa, kannabisbisneksestä, ja tietysti kannabikseen liittyvää politiikkaa ja tietämättömyyteen ja silkkaan pelotteluun liittyviä kauhukuvia.

Nixonin sota huumeita vastaan

Nykyinen sota huumeita vastaan käynnistyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla, kun presidentti Richard Nixon julisti huumeet julkiseksi vihollisesi numero yksi. Kannabis oli niputettu samaan vaarallisuusryhmään heroiinin kanssa. Kannabiksen väitettyjä vaaroja oli käytetty jo aiemmin siirtolaisvastaisessa propagandassa.

Kirjan mukaan kyse oli kuitenkin Vietnamin sodan kurimuksessa olevan Nixonin likainen temppu sotaa vastustavia ja tummaihoisia vastaan. Nixon myös jätti kyynisesti huomiotta nk. Shaferin komitean raportin, joka ampui alas kannabiksen käyttöön liittyviä kauhutarinoita, vaikka raportin mukaan käytöstä voi olla joillekin myös haittaa.

Suomessa arpa ratkaisi

Kun Yhdysvallat otti tämän linjan, maailma seurasi perässä YK:ta myöten. Suomen eduskunnassa huumeiden käytön rangaistavuudesta päätettiin 1972 – arvalla.

”Hallitus sekä eduskunnan laki- ja talousvaliokunnat eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen, joten suuri valiokunta päätti lopulta huumeiden käytön rangaistavuudesta lopulta arvalla.”

Kriminalisointia kannatti ison salin äänestyksessä 92, vastustajia oli 80. Ennen hyväksymistä lakia ajettiin muun muassa sanomalla, että kannabis johtaa henkirikoksiin ja hulluuteen.

Kannabiksen käytöstä voi olla haittoja, kuten esimerkiksi ehkä sen pitkäaikaisen käytön vaikutus kognitiivisiin toimintoihin, joskaan yksiselitteistä tieteellistä näyttöä tälle ei nykytutkimuksen valossa ole. Polttaminen altistaa keuhkoja lämmölle ja saattaa lisätä riskiä sydäninfarktiin.

Sauhuttelu heikentää lähimuistia. Runsas käyttö voi myös aiheuttaa riippuvuutta, mutta se ei ole avoin portti kovien aineiden huumehelvettiin.

700 kiloa vartissa tappaa

Voiko kannabiksen yliannostukseen kuolla? Voi – jos kykenee herkuleenurotyöhön ja pössyttelemään tai muulla konstilla nauttimaan vartissa 700 kiloa kannabista.

Kannabis kivunlievittäjänä on jo tuttu asia. Suomessakin lääkärit kirjoittavat tapauskohtaisesti tällaisia reseptejä. Kannabisöljy saattaa olla myönteisesti terveysvaikutteinen. Kannabis voi joillekin olla terapeuttinen aine.

Tieteellistä tutkimusta kannabiksen vaikutuksesta tehdään maailmalla, ja on vain odotettava tuloksia, niitä kun ei voi saada nopeutetusti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n nettisivuilta löytyy taulukko, jossa on vertailtu asteikolla yhdestä kuuteen alkoholin, kannabiksen, kofeiinin, kokaiinin ja nikotiinin aiheuttamaa riippuvuutta ja vieroitusoireita, muun muassa. Kannabis on edellä mainituista asteikon alapäässä, kofeiininkin alapuolella.

High vai stoned?

Kannabista on moneen lähtöön, kuten on vaikkapa viinejä ja oliiviöljyjä. Näitä kaikkia on nautittu jo vuosituhansia.

Kannabista on kahta päälajia. Cannabis sativa on energisoiva, englanniksi high. Cannabis indica puolestaan rauhoittaa, stoned.

Kuten oluen, viinin ja alkoholin kanssa, jos nauttii kannabista, ei rattiin, ei edes fillarin satulaan.