Sunnuntai-iltaisin Subilla nauruhermoja kutkuttavat muun muassa Herccus Poiroo alias Herska, Marko Alamaa-Ålander, luomuteurastaja Tuomas Murtomäki ja joogaguru Shramawatnadjevaishii. Herrat seikkailevat monien muiden lisäksi kotimaisessa, sketsiviihdettä tarjoavassa uutuussarjassa Ketonen & Myllyrinne. Ohjaaja Mikko Mattila kertoi Viihdeuutisille mikä hänet saa nauramaan.
Viihdeuutiset: Mistä ideat sarjaan saatiin?
Mattila: Yleensä tällaisissa kysymyksissä viitataan jollain tavalla Monty Pythoniin, en tee nyt niin. Tämä on tekijöiden näköinen juttu, kirjoittajien alitajuntaa. Sarja on heidän näkemyksensä maailmasta. Itseironia on tässä yksi huumorin lähteistä.
Viihdeuutiset: Minkälainen sketsisarja Ketonen & Myllyrinne on?
Mattila: Usein näkee ohjelmia, joissa lähdetään liikkeelle hassunhauskasta alkutilanteesta. Tässä tehdään päinvastoin, eli sketsi johtaa hulluihin tilanteisiin. Emme tahtoneet tehdä ennalta arvattavaa viihdettä, eli sketsin alkaessa ei voi tietää mihin se loppuu. Joissakin keskusteluissa on sanottu sarjan olevan väkivaltainen. Sarjassa tilanteet ovat kuitenkin niin absurdeja, ettei niin tosielämässä ole. Ihmiset ymmärtävät kyllä katsoessaan, että tämä on leikkiä. Väkivaltaisiin uutisiin verrattuna tämä on rinnastettavissa marttojen nypläys-harrastukseen.
Viihdeuutiset: Mikä tekee tästä sketsisarjasta erilaisen verrattuna muihin?
Mattila: Sketsit eivät ole puhuttu puhki, vaikka tämä kuulostaakin kliseeltä. Katsojalle on annettu aikaa oivaltaa, eli naurun paikkaa ei ole osoitettu valmiiksi.
Viihdeuutiset: Miksi suomalaiset sketsisarjat harvemmin menestyvät?
Mattila: Voi olla, että tekijät eivät luota katsojaan tarpeeksi ja asioita selitellään liikaa. Joskushan ihminen vaan nauraa jollekin asialle, jota ei tarkemmin osaa selittää. Itse en voi katsoa alleviivattua ”hei me ollaan nyt hauskoja” -sarjaa ollenkaan, jossa katsojalle muistutetaan, että muista nyt nauraa tässä kohdassa.
Viihdeuutiset: Mistä aineksista hyvä sketsisarja kootaan?
Mattila: Mielestäni on kiehtovaa, kun kiinnostava dialogi räjähtää yllättävällä tavalla. Sellaista on nautinto katsoa. Sketsissä ei tarvitse olla hassu hattu päässä, jotta olisi hauska. Omia mieltymyksiä on vaikea analysoida. Ilmiö on sama kirjallisuudessa ja musiikissa, toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta. Joskus joku näky vaan saa nauramaan. Jos näen, että asioihin on paneuduttu, niin tämä tekee hommasta heti kiinnostavan.
Viihdeuutiset: Mikä on oma suosikkisi kotimaisista ja ulkomaisista sketsisarjoista?
Mattila: Onpa vaikea kysymys. Kotimainen suosikki on Velipuolikuu ja Mutapainin ystävät. Tämä liittyy vahvasti aikaan, kun jokainen sketsisarja osattiin ulkoa. Telkkaria en katso paljon, eli ulkomaisista sarjoista en osaa nimetä suosikkia.
teksti: Sanna Kekki