Kun Tiina Lillak kiskaisi keihään voittoheittonsa yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa 1983 Helsingissä, kuusivuotiaalla Taina Upalla oli aivan muuta puuhaa. Nyt jo viidensiin MM-kisoihinsa täysillä harjoitteleva Taina Kolkkala (o.s. Uppa) on ehtinyt nähdä Lillakin hienon hetken moneen kertaan.
- Videolta olen katsonut lukuisia kertoja, kun Tiina kiertää takakaarretta ja riemuitsee voitostaan. Todella upea hetki, johon tietysti jokainen pyrkii, Kolkkala ihastelee.
- Mutta maailmanmestaruus on harvojen herkkua.Täysosumaan vaaditaan täydellistä heittoa. Kaiken on osuttava kohdalleen, hän muistuttaa.
Kolkkala on jo tuttu arvokisojen kävijä. Nuorten tasolla tuli menestystä aina maailmanmestaruutta ja Euroopan mestaruutta myöten, mutta aikuisten arvokisoissa mitali vielä puuttuu. Niinpä Porin ykkösheittäjällä riittää syitä hakea arvokisamitalia vaikka useamman vuoden.
- Motiivi jatkaa huipputasolla on edelleen kova. Tavoite on heittää vielä Pekingin olympiakisoissa kolmen vuoden kuluttua. Olen silloin 31-vuotias. Eihän se ole keihäänheittäjälle vielä ikä eikä mikään, Kolkkala väittää.
Helsingin MM-kisat ovat tietysti Kolkkalan ykköstavoite.
- Sinne tähtään. Tavoite on selvä. Pelkkä finaalipaikka ei riitä, vaikka sekin on MM-tasolla aika kova tulos. Jos Helsingissä aikoo ottaa mitalin, tuloksen pitää olla vähintään 65 metriä, hän arvelee.
Kolkkala on havainnut viime vuosina, että voima on tullut entistä enemmän esille naisten keihäässä.
- Kuubalaiset, saksalaiset ja kreikkalaisetkin ovat todellisia voimaheittäjiä. Totta on, ettei keihästaisto ole missikisa. Pelkällä voimalla ei kuitenkaan menesty. Pitää osata myös tekniikka. Toivottavasti minäkin olen oivaltanut lisää lajin tekniikasta, hän pohtii.
Kauden avaus ensi sunnuntaina Hengelossa
Kolkkala on kilpailukauden kynnyksellä varsin tyytyväinen.
- Harjoituskausi on mennyt hyvin. Talvella olin leirillä ensin Etelä-Afrikassa ja sittemmin Portugalissa. Niissä vierähti yhteensä lähes kaksi kuukautta. Tämän hetken tilanne on ihan hyvä. Avaan kauteni tulevana sunnuntaina Hollannin Hengelossa, Kolkkala kertoo.
