Kannattaako eroa juhlia? Tätä mieltä suomalaiset ovat!

Kysyimme lukijoiltamme, mitä mieltä he ovat eron juhlimisesta parisuhteen kariuduttua. Yli tuhannesta vastaajasta puolet (50 prosenttia) oli sitä mieltä, että eroa ei tulisi missään nimessä juhlia ja se oli kaikessa älyttömyydessään huono idea. Toinen puoli (47 prosenttia) taas piti ideaa hyvänä tai oli jopa itse juhlinut eroaan.

Ero on aina tragedia

Miten sinä olet hoitanut aikaisemmat erosi: itkenyt kuukausitolkulla ja menettänyt toivosi löytää enää uutta kumppania, vai ottanut erosta kaiken irti, pistänyt juhlat pystyyn ja suunnistanut kohti uusia mahdollisuuksia? 50 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että eron juhliminen oli huono idea. Ero katsottiin epäonnistumiseksi ja erojuhlia verrattiin esimerkiksi flunssasta selviämisen tai mahataudin loppumisen juhlimiseen.

Usea vastaaja kysyi, miksi sellaista pitäisi juhlia, josta oli tullut paha mieli, ja ihmetteli, miksi sitä pitäisi juhlia, että omaa parisuhdettaan ei saanut toimimaan. Jättävänä osapuolena olleet muistuttivat, että toista osapuolta piti kunnioittaa ja jättää juhlat väliin. Ehkä eroa pitäisikin analysoida juhlinnan sijaan?

"Kuka menee naimisiin erotakseen? Vaikka ero olisikin ainoa oikea ratkaisu, on se myös aina suuri pettymys. Ero on surtava pois, kuka milläkin tavalla sen sitten tekeekään, mutta juhlan paikka se ei ole."

"Ei kahden ihmisen välien katkeaminen ole mikään iloinen asia. Juhliminenhan on juuri iloitsemista jostain positiivisesta asiasta."

"Eipähän ero milloinkaan mikään juhlinnan arvoinen asia ole - siihen liittyy myös suuri suru epäonnistumisesta, erityisesti jos perheessä on lapsia!"

"Miksi juhlia eroa, koska ero on ainakin minusta hyvin surullinen asia. Kahden ihmisen suhde, joka aluksi kukoisti, kuolee välinpitämättömyyteen ja huonoon keskustelutaitoon. Lähinnä kai tämä on amerikkalaisten huuhaajuhlia? Ainakin toivottavasti!"

"Yleensä tällaisen asian juhliminen – varsinkin tunteiden puolesta epävakaassa tilanteessa – ei useimmiten johda muuhun kuin kunnon morkkikseen ja aiempaa pahempaan oloon."

"Jos eroa pitää oikein juhlia, niin ei siinä ole sitten mitään aitoja tunteita kyseisellä henkilöllä ollut mukana. Olen itsekin eronnut hiljattain ja tunnen kyllä helpotusta siitä, että avioero vihdoin ja viimein astuu virallisesti voimaan, mutta ei se minusta ole juhlan paikka. Ero satuttaa aina."

"Ero on kuitenkin onnettomuus. Se on seurausta hätiköidystä avioliiton solmimisesta. Ero turhauttaa ja masentaa. Sijalle jää tyhjyyden tunne. Ikävä myös."

"En pidä ystävällisenä juhlia toisesta eroonpääsemistä, kun toinen vielä nuolee haavojaan. Saa olla iloinen, mutta hienotunteisuuden vuoksi sen voi tehdä matalammalla profiililla."

"Parisuhteessa eläneiden, toisiaan rakastaneiden ihmisten ero on aina järjettömän surullinen asia. Siitä kärsivät usein myös sivulliset, yhteiset ystävät mutta ennen kaikkea lapset."

Ero on uuden alku

36 prosenttia vastaajista piti erojuhlia hyvänä ideana. 11 prosenttia taas kertoi ihastuneensa ideaan niin, että oli jopa itse päättänyt juhlistaa eroansa. Likemmäs toinen puoli vastaajista oli siis sitä mieltä, että erojuhlissakin oli jotain järkeä.

Ero oli monen vastaajan mielestä uuden alku ja vanhan loppu, joten sen juhlimista kannatettiin. Maltillisuutta suositeltiin kuitenkin käyttämään, sillä eihän jätettyä tai surevaa osapuolta haluttu loukata. Parempi erota ystävinä kuin vihamiehinä, usea tiivisti.

"Aikanaan jo vuosikymmeniä sitten olin surun vallassa, kun ero tuli. Nykyisellä elämänkokemuksella olisin pitänyt kunnon "lopetusbileet" ja jatkanut elämääni. Minä mölli vuosikausia surin epäonnistumistani."

"Katsoin erojuhlat aiheelliseksi siitä syystä, että viimein päättyi kahdenkymmenen vuoden rakkaudeton, henkistä väkivaltaa täynnä oleva ajanjakso, ja tulevaisuus aukeni mahdollisuuksia täynnä edessäni. Muuten: juhliminen ei tarkoita välttämättä ryyppäjäisiä, muitakin tapoja on!"

"Jos pariskunta on eronnut sovussa, voi juhlilla osoittaa esimerkiksi yhteisille ystäville, ettei kenenkään tarvitse valita puolta tms. Ja on ihan mukavaa juhlia yhden elämänvaiheen päättymistä ja uuden alkamista."

"Ero ei ole pieni päätös. Sitä on joutunut harkitsemaan pitkään ja keräämään paljon rohkeutta askelen ottamiseksi. Se on kuitenkin omaan elämään tarttumista ja toimimista sen eteen, että tulevaisuus on parempi. Onnettomasta suhteesta lähteminen on aihe onnitella molempia osapuolia."

"Silloin kielteisestä asiasta tuleekin positiivinen. Kun kutsuu erojaisjuhliin vain ja ainoastaan tosi ystävänsä, joilta saa myös lohduttavan olkapään, voi juhlia rennosti. Ilman miehiä ja lohtuseksiä!"

"Miksei? Jos on mieli apea, juhlinta kohottaa sitä. Jos taas on juuri päässyt piinaavasta raskaasta liitosta, niin kyllä sitä sietää juhlia!"

"Eron juhliminen on puhdistava kokemus. Kun aluksi listailee suhteen entisen puolison huonoja puolia, voi juhlistaa itsekseen tai kaveriporukan kesken sitä, että on päässyt kyseisestä ihmisestä eroon! Juhliminen katkaisee siteet eksään myös henkisesti, ja se on tärkeää tulevaisuutta ajatellen."

"Jos ero ei loppujen lopuksi ole itselleen murheen paikka, vaan esimerkiksi vapauttava eikä stressaava, miksei sitä voisi juhlistaa? Olet vapaa miehestä tai naisesta, josta ei loppujen lopuksi ollut kuin harmia tai elämänne eivät vain kulkeneet samaan suuntaan. Ei aina pidä itkeä ja murehtia, joskus ero on vain parempi, ja miksei sitä saisi juhlia?"

AVA

Kuvat: Shutterstock