"Jokerien testit eivät kovin paljoa kerro" – ylilääkäri arvioi jääkiekossa todettujen lukuisten koronatapausten syitä

Jokerien KHL-kauden alkutaival koki uuden mullistuksen myöhään torstaina, kun KHL tiedotti useasta koronatartunnasta sen keskiviikon vastustajassa, Neftehimikin joukkueessa. Perjantain uusintatesteissä tartunnan saaneiden lukumääräksi vahvistui neljä. 

LUE MYÖS: Suomalaispuolustaja ymmällään keskellä KHL-joukkueen koronarypästä – "Ei mitään hajua mistä johtuu"

Jokerit kävi testeissä torstaina, ja kaikki testit olivat negatiivisia. Joukkueen pelaajat on kuitenkin määrätty 14 päivän karanteeniin Suomen viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti, sillä Jokerien voidaan katsoa altistuneen virukselle keskiviikon ottelussa. 

Tämän seurauksena Jokerien perjantainen Kazan-ottelu sekä helsinkiläisseuran neljä seuraavaa peliä on siirretty myöhäisempään ajankohtaan. 

Negatiiviset testitulokset olivat Jokerien kannalta luonnollisesti loistava uutinen, mutta ylilääkäri Asko Järvinen varoittaa, että altistumisesta on vasta kaksi päivää aikaa. 

– Tiedämme, että oireet alkavat keskimäärin noin viiden päivän jälkeen. Tavallaan nämä testit, jotka Jokereille tehtiin, eivät kovin paljoa kerro, Järvinen kommentoi.

– Jos joku on tartunnan saanut, hän alkaa oirehtia ja tulee testissä positiiviseksi vasta vähän myöhemmin. Nämä testit on tehty mielestäni turhan aikaisin, jotta niistä voisi tehdä merkittävämpiä johtopäätöksiä.

Miksi juuri jääkiekossa on tullut tartuntoja?

Tällä viikolla suomalaisen jääkiekon parissa on ilmennyt lukuisia koronavirustartuntoja. Tartuntaketju sai alkunsa Mikkelistä. 

Mikkeliläisessä Jukureissa tartuntoja on tullut kaikkiaan 22, minkä lisäksi Hämeenlinnan HPK:ssä on todettu yksi tartunta ja Kouvolan KooKoossa viisi. Altistumisia on tullut lisäksi SaiPassa. Joukkueita on asetettu karanteeniin. 

Kyseiset joukkueet ovat pelanneet keskenään otteluita, mutta altistumisia on tapahtunut myös vapaa-ajalla. 

Miksi tartuntoja on tullut niin paljon jääkiekon piirissä, kun esimerkiksi läpi kesän pelatuissa jalkapallosarjoissa ei ole tavattu vastaavia ongelmia? Järvinen nostaa esiin kaksi tekijää. 

– En usko, että sisähallissa pelaaminen ja hallin viileys ovat vaikuttaneet tähän, vaan enemmän kyse on siitä, että miten lähellä jääkiekossa ollaan toisia pukutiloissa ja muuten sosiaalisesti. Varsinkin vaihtopenkillä hengitystiheys lisääntyy, jolloin pisaroiden määrä lisääntyy ja sitä kautta tartuntariskiä tulee. Ja kädetkin voivat käydä nenän ja suun ympärillä, kun hikoillaan. Tämä voi levittää tautia, Järvinen arvioi.  

– Tietysti tässä on myös tämä aikakausi. Jalkapalloa on pelattu enemmän kesällä, jolloin tapauksia oli vähän. Tällä hetkellä tautitapaukset painottuvat voimakkaasti siihen ikäryhmään, jossa on aktiivisia jääkiekon pelaajia – nuoret aikuiset ja yläkouluikäiset, ylilääkäri lisää. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

LUE MYÖS:  Jokerit joutui karanteeniin, seurapomo Jari Kurri myöntää tilanteen tuomat haasteet – "Olihan tämä takaraivossa"

Jääkiekossa joukkueiden välinen kontakti tapahtuu kaukalossa. Miten todennäköistä on esimerkiksi se, että joku Jokerien pelaajista olisi saanut koronavirustartunnan keskiviikon ottelussa?

– Kaukalossa kontaktiaika jää todella lyhyeksi. Tietysti siinä voi olla huutoa ja voimakasta hengittämistä ja ehkä vähän eritteidenkin tuloa. Sitä kautta voi tulla jotain pärskeitä. Kontaktipinta jää kuitenkin pelaajien välillä aika lyhyeksi eli tartuntariski on koko lailla pieni, Järvinen arvioi. 

"Tartuntariski merkittävin joukkueen sisällä"

Koronatartunnat ovat aiheuttaneet nyt jo hankaluuksia KHL-kaudelle, mutta miten käy SM-liigan? Kotimaisen jääkiekon ykkössarjan pitäisi käynnistyä 1. lokakuuta. 

– Niin kauan kuin tapaukset todetaan ja voidaan katsoa, niin tartunnan leviämisen riski on pienempi. Tärkeintä olisi varmasti se, että joukkueet ja SM-liiga pohtisivat, millä tavalla otteluja voidaan mahdollisimman turvallisesti toteuttaa jatkotartuntoja välttäen. Toimintamalleja on syytä käydä lävitse, Järvinen sanoo. 

LUE MYÖS: Jukurien koronatartunnat saivat SM-liigan toimitusjohtajan mietteliääksi – voitaisiinko Suomessa pelata NHL:n kaltaisessa kuplassa?

Yltiömäinen testaaminenkaan ei välttämättä auta. 

– Testaamisen ongelma on se, että testin takuuaika on vain noin 24-48 tuntia. Eli se ei anna sen pidempää varmuutta, ettei tartuntaa myöhemmin todettaisi. Tämä on ongelma jatkuvassa testaamisessa. Silloin ei voida eteenpäin kauhean pitkälle nähdä.

– Tärkeintä on se, että joukkueet ovat erillään muun aikaa kuin sitten kaukalossa. Nyt voisi ehkä ajatella pleksisten kasvosuojien käyttöä, mikä varmasti vähentäisi tartuntariskiä pelikentällä ihan merkittävästi. Tartuntariski on kuitenkin merkittävin joukkueen sisällä. En ole kuullut, että kahden joukkueen välillä se riski olisi kovin merkittävä, Järvinen summaa.