Jokainen suomalainen voi auttaa maailmaa uhkaavien terveysuhkien hillitsemisessä – myös kansalliseen terveysongelmaan puututtava

10:13
Videolla puhutaan antibioottien tulevaisuudesta – tehoavatko ne enää pian?

Maailman terveyspäivää vietetään tänään 7. huhtikuuta. Se on myös vuonna 1948 perustetun Maailman terveysjärjestön WHO:n perustamispäivä. Maailman terveyspäivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisista terveysongelmista sekä hyvinvoinnin parantamisesta.

Päivän kunniaksi MTV Uutiset kokosi tämän hetken polttavimmat terveysaiheet. Suomessa lupaavia terveysuutisia saadaan mittavasta genomitutkimuksesta. Tutkimustulokset voivat auttaa myös selättämään maailmanlaajuisen terveysuhan, antibioottiresistenssin. Suomessa antibioottiresistenssi ei ole vielä valtava ongelma – toisin kuin kasvavat terveyserot eri ihmisryhmien välillä.

Suuri genomitutkimus auttaa kehittämään lukuisten sairauksien hoitoa

Puolitoista vuotta sitten Suomessa käynnistyi mittava FinnGen-hanke, jonka tarkoituksena on analysoida yhteensä 500 000 suomalaisen genomit ja terveystiedot. Genomilla tarkoitetaan eliön, esimerkiksi ihmisen koko perimää.

FinnGen-hankkeen johtaja, professori Aarno Palotie kertoo, että suuren aineiston perusteella on tarkoitus parantaa ymmärrystä sairauksien perusteista ja taustasta.

– Diagnostiikkaa ja hoitoa ei voida kehittää ilman, että ymmärretään paremmin perusteita. Tämä on yksi tapa hankkia tietoa, Palotie sanoo.

Laajasta aineistosta kertyy tietoa lähes kaikista sairauksista – lukuun ottamatta hyvin harvinaisia sairauksia. Hankkeen toivotan auttavan esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, Alzheimerin ja muihin ikään liittyvien dementiamuutosten, silmäsairauksien ja syöpien diagnostiikassa ja hoidossa.

Palotie kuitenkin muistuttaa, että genomitutkimuksen ei ole tarkoitus hoitaa pelkästään kehittyneen yhteiskunnan sairauksia. Isot globaalit ongelmat hyötyvät tutkimuksesta hieman mutkan kautta. Kun sairauksien biologista perustaa ymmärretään paremmin, lisääntynyt tietämys tuo helpotusta suuriin ongelmiin – esimerkiksi antibioottiresistenssiin, josta kerrotaan enemmän seuraavassa kappaleessa.

Tähän mennessä 234 000 suomalaista on antanut näytteensä, ja heistä 146 000 on jo genomianalysointu ja heidän terveystietonsa ovat analyysiympäristössä

– Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksesta on löytynyt jo ihan uusia Suomeen liittyviä geenimuunnoksia, jotka lisäävät riskiä tai suojaavat siltä. Sama tilanne on astmassa, silmäsairauksissa ja skitsofreniassa. Kaikissa näissä on löytynyt Suomelle spesifejä geenimuunnoksia, Palotie kertoo.

Sen lisäksi, että tutkimushankkeesta kertynyt tieto auttaa parantamaan suomalaisten terveyttä, on sillä kansainvälisestikin merkitystä. Tuloksia – ei yksittäisen ihmisen tietoja – jaetaan muiden valtioiden, kuten Yhdysvaltain ja Iso-Britannian, biopankkien kanssa, jolloin saadaan vielä suurempia aineistoja. Näistä valtavista analyysiympäristöistä on mahdollista tehdä uusia löydöksiä, jotka voivat hyödyttää esimerkiksi lääkekehitystä. Syöpätaudeissa ennustearvioiden hakeminen ja hoitopäätösten tekeminen geenipaneeleita hyödyntäen on jo tavallista.

Lisäksi tutkimushanke tuo Suomelle näkyvyyttä ja mahdollisesti rahoitusta uusille tutkimuksille.

Ensimmäiset FinnGen-hankkeen tulokset on tarkoitus julkaista ensi vuoden puolella, Palotie toivoo. Vielä ehtii kuitenkin osallistua tutkimushankkeeseen luovuttamalla näytteensä mihin tahansa biopankkiin esimerkiksi yliopistoissa, keskussairaaloissa tai veripalveluissa.

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma – uhkaa jopa 10 miljoonaa ihmistä

Yksi suurimmista tämänhetkisistä terveysuhista on viimeisen vuosikymmenen aikana kiihtyvästi lisääntynyt antibioottiresistenssi. Tavallistenkin infektioiden hoitoa vaikeuttava antibioottiresistenssi uhkaa jokaista maapallon asukasta, muistuttaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta. Pahimmillaan resistenssin vaikutukset ulottuvat myös monille muille lääketieteen aloille, kuten esimerkiksi kirurgiaan: vaativia leikkauksia ei voida enää tehdä, jos suoja-antibiootit eivät tehoa.

Syy antibioottiresistenssin kehittymiselle on pähkinänkuoressa se, että antibiootteja on käytetty liikaa. Bakteerit ovat kohdanneet niin usein antibiootteja, että ne ovat oppineet niille vastustuskykyisiksi. Tästä vastustuskyvystä on tullut bakteerien elinehto.

Valitettavasti bakteerien vastustuskyky lääkkeille vaarantaa kuitenkin ihmisen terveyden. Kantele arvioi, että resistenteistä infektioista johtuu vuosittain jopa 900 000 ylimääräistä kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.

Suurin ongelma on trooppisilla alueilla, joissa käytetään paljon antibiootteja, hygienia on huono ja väestötiheys suuri – tilanne on huonoin Intian niemimaalla, mutta heikkenee nopeasti myös Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kanteleen arvion mukaan 20–80 prosenttia näille alueille vuosittain matkaavista 350 000 suomalaisesta tuo tuliaisenaan resistenttejä suolistobakteereja.

Matkailija voi välttää antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja valitsemalla turvallisia matkakohteita. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos matkakohteesta saa herkästi ripulin, sieltä voi saada myös antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja.

Jos kuitenkin haluaa esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan seikkailemaan, kannattaa ennen matkaa ottaa kaikki suositellut rokotteet, yrittää välttää matkalla ripulia ja sairastuttua pyrkiä hoitamaan tauti oireenmukaisin hoidoin. Antibioottia tarvitaan vain, jos tauti on vakava. Matkaripulin ehkäisemiseksi kannattaa muun muassa valita pullotettuja juomia, välttää jääpaloja juomissa, syödä vain höyryävän kuumana tarjoiltua ruokaa ja välttää vesijohtovedellä pestyjen elintarvikkeiden, kuten salaattien syömistä. Ruokailujen ja vessareissujen yhteydessä kannattaa käyttää käsidesiä.

Suomessa antibioottiresistenssiä vastaan voi taistella esimerkiksi välttämällä turhia antibioottihoitoja. Tavallisia syitä turhaan antibioottihoitoon ovat vanhusten virtsasta löydetyt bakteerit sekä ylähengitystieinfektiot, nimeää Kantele. Terveistäkin vanhuksista suurella osalla on virtsassa bakteereita, eikä niitä tule hoitaa antibiootein. Meillä kaikilla taas kuumeeton ylähengitystieinfektio on usein viruksen aiheuttama eikä antibiooteista ole niiden hoidossa edes apua. Tauti paranee itsestään samoihin aikoihin, kun potilas ottaa antibiootteja, ja näin uskotaan, että antibiootit tepsivät.

Myös vuosittainen influenssarokote kannattaa ottaa, sillä vaikka influenssa itsessään ei ole bakteeritauti, voi sellaisen saada jälkitautina – ja niihin määrätään sitten antibiootteja.

Suomessa huolta herättävät kasvavat terveyserot

Siinä missä antibioottiresistenssi ei esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissa HUS:ssa ole vielä valtava ongelma, meillä huolta herättävät kasvavat terveyserot eri ihmisten välillä.

Suomessa terveyserot ovat kasvaneet eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten välillä. Ammattiluokka, koulutus, tulot ja varallisuus vaikuttavat järjestelmällisesti suomalaisten sairastumisiin, toimintakykyyn ja kuolleisuuteen, kertoo Kari Reijula, professori ja varadekaani Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Tuoreen väestötutkimuksen mukaan alimman tuloluokan miehillä on tällä hetkellä kymmenen vuotta ja naisilla viisi vuotta lyhyempi elinajanodote kuin ylimmän tuloluokan verrokeillaan. Ennenaikaisen kuoleman aiheuttajia ovat erityisesti tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.

Reijula sanoo terveyserojen johtuvan yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Näin ollen terveyseroja voidaan kaventaa vain vähentämällä eriarvoisuutta, eikä se onnistu pelkästään terveyspolitiikan toimenpiteillä.

Kari Reijula. Kuva: Linda Tammisto.

Reijula satsaisi erityisesti lapsiin, sillä terveyserot kehittyvät koko ihmisen elinkaaren aikana. Esimerkiksi lapsuuden huono-osaisuus lisää riskiä työkyvyttömyydelle jo nuorilla aikuisilla. Vanhempien mielenterveysongelmat lisäävät heidän lastensa riskiä sairastua mielenterveysongelmiin, millä on vaikutusta päätyä aikuisena huono-osaisuuteen ja työkyvyttömyyteen. Myös koulutus vaikuttaa elintapoihin ja sitä kautta elinajanennusteeseen: vuonna 2017 ammattiin opiskelevista nuorista tupakoi 23 prosenttia, kun lukiolaisten keskuudessa savukkeita poltti vain 3 prosenttia opiskelijoista.

Ratkaisu terveyserojen kaventamiseen olisi luoda toinen toistaan kunnioittava, tasavertainen ja heikoimpia tukeva yhteiskunta. Jokaiselle pitäisi yrittää tarjota työtä taitojen osaamisen ja kykyjen mukaan. Työ – ja erityisesti turvallinen ja mielenkiintoinen työ – on yhteydessä parempaan pärjäämiseen elämässä.

Ihmisten mielenterveyden tukemiseen tulisi panostaa niin lasten, nuorten kuin vanhempienkin kohdalla. Yksi tapa olisi Reijulan mukaan kaksivuotinen maksuton ja laadukas esiopetus kaikille lapsille. Resursseja tarvitaan lisäksi varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Lisäksi terveydenhuollon saatavuus ja siitä koituvat kustannukset on saatava tasa-arvoisiksi eri sosiaaliluokkien välillä.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja