Sekä vanhempien mielenterveyshäiriöiden että vihamielisten kasvatusasenteiden on osoitettu ennustavan kohonnutta riskiä lasten masennukselle, tiedottaa Helsingin yliopisto.
Kuutta suomalaista ikäryhmää tutkittiin 32 vuoden ajan. Ensimmäisessä mittauksessa tutkittavat olivat 3–18-vuotiaita.
Tutkittavien vanhemmilta kerättiin tietoa tutkimuksen alussa heidän kasvatusasenteistaa, kuten emotionaalisesta etäisyydestä ja suvaitsemattomuudesta lasten normaalia käytöstä kohtaan sekä siitä, olivatko he kärsineet mielenterveysongelmista.
Tulokset osoittivat, että vaikka tutkittavien lasten masentuneisuus keskimäärin väheni nuoruudesta aikuisuuteen, niillä tutkittavilla, joiden vanhemmilla oli sekä mielenterveyshäiriöhistoriaa että suvaitsemattomat kasvatusasenteet, masentuneisuus lisääntyi varhaisaikuisuudesta.
Sen sijaan niillä, joiden vanhemmilla oli mielenterveyshäiriöhistoriaa mutta suvaitsevaiset kasvatusasenteet, masentuneisuus väheni. Emotionaalisella etäisyydellä ei ollut samanlaista vaikutusta kuin suvaitsemattomuudella.
Kokonaisuudessaan tulokset tukevat ajatusta siitä, että kasvuympäristön ominaisuudet, kuten vanhempien suvaitsemattomat kasvatusasenteet, saattavat vaikuttaa voimakkaammin lapsiin, joiden vanhemmat ovat kärsineet mielenterveyshäiriöistä.
Suvaitsemattomuus ja vihamielisyys lasta kohtaan voivat osoittautua erityisen haitallisiksi perheissä, joissa lapsella on kohonnut riski masennuksen kehittymiselle vanhempien mielenterveyshäiriöhistorian takia.
Suvaitsevainen, lapsen normaalin käytöksen hyväksyvä kasvatus voi toisaalta suojata niitä lapsia, joilla on vastaava alttius masennukselle.
Kia Gluschkoffin artikkeli "Hostile parenting, parental psychopathology, and depressive symptoms in the offspring: a 32-year follow-up in the Young Finns study" julkaistiin hiljattain lehdessä Journal of Affective Disorders.