Jere Karalahti makasi kuoleman kielissä, äidiltä hiljentävät sanat jälkeenpäin – "Kovia juttuja"

Entinen jääkiekkoilija Karalahti on kertonut aiemmin avoimesti haimatulehduksestaan Aki Linnanahteen kirjoittamassa Jere-kirjassa (WSOY). Hän joutui keväällä 2008 pitkän ryyppyputken jäljiltä kahdeksaksi päiväksi koomaan ja taisteli Meilahden sairaalan teho-osastolla elämästään.

Tulehdusarvot huitelivat tuolloin yli 500:ssa ja ruumiinlämpö oli lähellä 41:tä. Omaisille annetut ensimmäiset arviot henkiin jäämisestä olivat muutaman prosentin luokkaa.

LUE MYÖS: Helikopterilla Helsinkiin kesken MM-kisojen? Jere Karalahti paljastaa, mitä Venäjän kohuturnauksessa kävi: "Ei valmentajat pysty siinä oikein mitään tekemään"

Karalahden mukaan tuo taistelu oli hänelle viimeinen oikea pohjakosketus.

– Silloin viimeistään jopa itse ajattelin hetken, että kyllä nämä pelihommat taisivat olla siinä, Karalahti kertoo Tulosruudun viikon vieraana Antero Mertarannan haastattelussa.

Karalahti päätti kuitenkin toisin. Tuonkin vastoinkäymisen selättäminen toimi lisäsytykkeenä ja voimavarana hänen myöhemmälle uralleen.

– Sieltä vain tulin taas ihan kirkkaimmalle maailman huipulle. Pelasin sen jälkeen vielä KHL:ssä ja olin KHL:n tähdistöottelussa. Päätin urani Ruotsissa HV71:ssä, joka on yksi Euroopan arvostetuimmista organisaatioista. Pelasin myös Minskissä MM-kisojen vanhimpana leijonana kautta aikojen (39-vuotiaana 2014) ja menin Raimo Helmisen ohi.

– Voitin SM-liigan pakkien pistepörssin vanhimpana puolustajana koskaan (38-vuotiaana Jokereissa kaudella 2013–14). Tuskin kukaan nelikymppinen tulee enää ikinä voittamaan SM-liigan pakkien pistepörssiä. Siinä on ainakin joku merkkipaalu itsellenikin.

"Hän ei koskaan valittanut"

Neljä arvokisamitalia saavuttanut ja NHL-kaukalot nähnyt Karalahti kokee perineensä periksiantamattomuutensa ja taistelutahtonsa Merja-äidiltään.

Kaksikko on keskustellut myös ajasta, jolloin Karalahti oli sairaalassa kuoleman kielissä.

– Nämä ovat kovia juttuja, Karalahti sanoo.

– Ei ole kuin vuosi–pari taaksepäin, kun minun äidilläni todettiin syöpä. Hän kävi kaikki sytostaatti- ja sädehoidot läpi. Ne olivat rankkoja aikoja, mutta hän ei koskaan valittanut. Sain ehkä pari viestiä häneltä koko hoitojakson aikana, kun hän vähän kiukutteli. Se taas johtui varmasti väsymyksestä ja kaikesta siitä.

Karalahti kertoo äitinsä käyneen sytostaattihoidoissa kolmen viikon välein.

– Pari viikkoa hän keräsi itseään kasaan ja viimeisen viikon leikki meidän lasten kanssa.

– Hän sanoi aina, että se ei ollut mitään verrattuna siihen, kun hän tuli katsomaan poikaansa teho-osastolle ja lääkärit sanoivat, että on fifty-fitty, nouseeko hän sieltä. Se kokemus on vahvistanut meitä kaikkia.

Jere Karalahti kertoo itse kantavansa voimaa pohjakosketuksestaan selviämisestä aina mukanaan.

– Aika pieneltä tuntuvat perusmurheet.

Millainen suhde Karalahdella on ollut vanhempiinsa, ja minkä asian käsitteleminen vaati hänen isältään enemmän aikaa? Katso koko haastattelu ylälaidan videolta.