Itämerellä on jäätä vuodenaikaan nähden vähän. Vaikka jäätalven kulkua onkin vaikea ennustaa, lähestulkoon ihmeitä pitäisi tapahtua, että tästä vielä tulisi ankara talvi, sanoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.
Järvet jäässä, jokia kannattaa varoa
Käytännössä kaikki Suomen järvet ovat jäässä, myös isot selkävedet Päijänteellä ja Saimaalla, kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Jään paksuus on hänen mukaansa 20 senttiä tai yli, pohjoisessa hyvinkin paljon enemmän, etelässäkin 10 senttiä. Tämä on hänen mukaansa "aika normaalia, vähän alle normaalin".
– Virtapaikat ovat ne, joita kannattaa varoa. Joissa jäät ovat heikommat, joten jokien jäille ei kannata mennä, Vehviläinen neuvoo.
– Merellä näkyy lämmin talvi hyvin. Merialueella jäätä ei käytännössä ole ollenkaan.
Vehviläisen mukaan vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat olleet varovaisia eivätkä ole menneet liian aikaisin järvien jäälle. Viime viikonloppuna jäillä jo näkyi hänen mukaansa enemmän ihmisiä.
Ilmaston lämpeneminen näkyy Vehviläisen mukaan järvissä niin, että jäät tulevat koko ajan myöhemmin ja ehkä lähtevätkin aikaisemmin. Myös keskimääräinen jään paksuus on pienenemään päin.
Jäätä on noin 40 000 neliökilometrin verran, eli 10 prosenttia Itämerestä on jäätynyt lähinnä Perämeren pohjoisosassa. Tämä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Kiinteän jään reunaan pakkautunut sohjo vaikeuttaa alusten liikkumista.
Tutkimuslaitosten mukaan viime vuosi oli jälleen maapallon mittaushistorian lämpimin. Viisitoista mittaushistorian lämpimintä vuotta on ollut 2000-luvulla.
Ilmastonmuutos näkyy myös Itämeren alueen jääoloissa, sanoo merentutkimuksen yksikön päällikkö Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta. Viimeiset 30 vuotta ovat olleet hänen mukaansa leudompia kuin mikä tahansa muu vastaavan mittainen ajanjakso sen jälkeen kun mittauksia on 1720-luvulta tehty. Mittarina on jään laajuus.
Leutoa ja ankaraa luvassa jatkossakin
Maapallon keskilämpötilojen nousu ei silti aina näy Itämeren arjessa.
– Mitä pienempään skaalaan maapallolla mennään, sitä suurempaa on vuosien välinen vaihtelevuus, Haapala selittää. Hän muistuttaa esimerkiksi talvesta 2012, jolloin Suomen merialueet olivat tuhdisti jäässä.
Haapalan mukaan odotettavissa on, että seuraavien 50 vuoden aikana vaihtelevuus säilyy ja luvassa on sekä ankaria että leutoja vuosia.
– Mutta ankarien vuosien todennäköisyys tulee olemaan yhä pienempi ja pienempi.
Talvet ovat lyhentyneet ja vähäjäiset jaksot näyttävät lisääntyneen, kuvailee myös jääasiantuntija Vainio 30 vuoden kokemuksella.
– Hommat aloitetaan meillä jääpalvelussa myöhemmin kuin ennen ja lopetetaan keväällä aikaisemmin, Vainio kertoo.
Itämeren jääolojen muutoksilla voi olla vaikutuksia niin kalalajeihin, merenkulkuun kuin esimerkiksi rantaeroosioon. Pidemmän sulan veden kauden, talvimyrskyjen ja aallokon ennustetaan lisäävän rantaeroosiota Perämerellä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Arktinen merijää supistunut
Pohjoisella jäämerellä merijään peittämä alue on ollut pienimmillään mittauksissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Syyskuussa jäätä on vähiten, ja ajankohtaa pidetään siksi ilmastonmuutoksen seurannan kannalta osuvimpana. Viime syksynä jäätä oli viidenneksi vähiten koskaan.
Arktisella alueella on syksystä lähtien ollut Haapalan mukaan huomattavan lämmintä, ja mitatut jään määrät ovat olleet yksiä pienimmistä mitä tähän vuodenaikaan on koskaan mitattu. Poikkeamaa on ollut nimenomaan Euroopan alueella.
– Arktisen alueen muutokset ovat olleet juuri sellaisia mitä 1980- ja 90-luvuilla tietokonemalleilla arvioitiin. Ilmastonmuutos vain on edennyt Jäämerellä arvioitua nopeammin, Haapala huomauttaa.